12.10.2009



Levysoittimessa soi ensi kertaa suomalaisen Cameo-duon LP "Keskellä selkää" (Hi-Hat, 1976). Tiesin pitkään tästä bändistä, mutta luulin musiikkia vetiseksi hymistelyksi enkä ollut kiinnostunut. Pari kuulemaani biisiä saivat vähän mielenkiintoa heräämään, ja nyt olen isosta kiekosta positiivisesti yllättynyt. Hyvin tuotettua ja esitettyä, hiukan progehtavaa poppia jännillä kosketinsoittimilla, ei ollenkaan niin iskelmällistä kuin luulin.

Vähän haittaa että vinyylit on kuunneltava vanhalla, junnaavalla tietokoneella jota en käytä muuten kuin LP-levyjen siirtämiseen CD-muotoon. Sen takia CD:itä tulee kuunnelluksi enemmän. Uudessa tietokoneessa on huono kytkentä levarin ja tietokoneen välillä, jokin tekninen ongelma jota en saa korjatuksi. Musiikki kuuluu tasapuolisesti kummastakin kaiuttimesta, mutta vain se mikä levyllä on miksattu oikeaan kaappiin. Vasemmalle miksatut laulu- ja soitinosuudet jäävät kuulumattomiin. Myös vaimeaa taustahuminaa kuuluu. Vanhan tietokoneen kohdalla ei näitä ongelmia esiinny.

Musiikkimausta saan kiittää äitiäni, joka aloitti 1979 kotiäänittämisharrastuksen. Äänitteli radiosta kaseteille poppia, rokkia ja vähän muutakin. Kiva kuunnella kaikenlaista musiikkia autoradiosta ja kotona. Popballadeista punkhitteihin (Maukka P., Hassisen Kone, The Clash). Hectorin "Herra Mirandos" kolahti minuun kun olin pikkupoika, enkä niin hirveästi lastenmusiikkia kuunnellutkaan. "Pelastuspartio Bernard ja Bianca" sekä "Karhuherra Paddington" olivat äänikasetteina, myöhemmin kuuntelin innolla Mikko Alatalon "Eläimiä suomalaismetsissä" ja "Saukki & Oravia". Vanhempien avioeron jälkeen 1981 musiikinnauhoittamisinnostus tarttui isääni, ja 1983 kun täytin yhdeksän vuotta, viimein minuun. Tosin aika helpolla aloitin: Dingo, Bogart Co., Modern Talking, Fancy (se saksalainen "Slice Me Nice"-hitillään pinnalle noussut diskohile), Spandau Ballet... The Cars-yhtyeen "Drive" kolahti kuin metrin halko ja rukoilin levyä itselleni. Rauhoituin viimein kun sekä isä että äiti hankkivat koko The Carsin LP:n. Vieläkin tykkään koko "Heartbeat City"-kiekosta. Muitakaan mainittuja artisteja en ole hylännyt, paitsi sen Modern Talkingin. Yh!

Musiikki-innostus on jäänyt kuunteluasteelle. Lauluääneni vei äänenmurros, mitään en soita vaikka pianoa olisi kiva osata.






Vaihdan levyä: Andy Pawlak ja "Shoebox Full of Secrets" (1989). Kaunista melodista poppia mieheltä joka ei paljon muuta ole levyttänytkään. Tehnyt musiikkia elokuviin ja TV:lle? Toinen aika tuore albumi löytyy.

Lisää teetä. Levylautaselle Chilli Willi and The Red Hot Peppersin "Bongos Over Balham" (1974). Tämä brittilevy saa hyvälle tuulelle. Musiikissa sekoitus goodtime-boogieta, kantria ja mukavaa poppia. Esikoislevy "Kings of the Robot Rhythm" (1972) on CD-R:nä, mutta se on puhdasta kantria eikä niin mielenkiintoista.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Kuva
CINEMA Cinema (1984) Roope / Suurten lasten yö (1986) FinnArctic-esittely: "It's silly to do an introduction to an album / group you can't find any info on. Cinema was a duo which consisted of two unknowns, Risto "Rise" Horttanainen and Juhani Syrjälä. Their only album has a cover which would make you think this is cheesy mid-80's synth. Not exactly. There are synths here, but they're used in a rather conventional way and the music sticks to the basic pop/rock format. It's the lyrics that make you raise an eyebrow or two. The opening track "Kuuhullu" (Moon Mad) really seems to have been written during a fit of moon madness, as it makes absolutely no sense. The rest of the songs are more comprehensible, but Syrjälä avoids all clichés in his lyrics and displays an original way of expressing what he wants to say. "Lue Matti lue" tells about a noble schoolboy who struggles the best he can with his homework, wanting to...
Lue lisää

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Kuva
THAI STICKS Saalistaja / Ennustus (1984) Paha tyttö / Peluri (1985) Vuonna 1985 nauhoitin radion Nuorten Sävellahja 22001:stä kasetille Paha tyttö -biisin. Joulukuussa 2010 muistelin taas sitä biisiä melko neutraalein fiiliksin ja mietin, että jospa nyt hankkisin singlen kun se näyttää olevan Divari Kankaalla myynnissä. Tein tilauksen, odottamatta kuitenkaan liikoja. Single vastasi odotuksiani, ei nyt mitään ihmeellistä, mutta aivan kuunneltava. Lokakuussa 2016 huomasin Saalistajankin Black and Whitessa, ja otin mukaani. Se on kutakuinkin samaa tasoa. Thai Sticks ei ollut mikään huippulupaava rock-yhtye, mutta heillä oli rahkeita kahteen aivan kelpoon sinkkuun. Eri Esittäjiä: THANK GOD IT'S FRIDAY Various Artists: Thank God It's Friday (The Original Motion Picture Soundtrack) (1978) Onhan ollut Discogsissa vääntöä meikäläisellä tämän levyn oikeasta painoksesta. Yhdenkään version matriisimerkinnät eivät ole täsmänneet täysin, j...
Lue lisää

Sleepy Sleepers

Kuva
SLEEPY SLEEPERS Sinulle äiti (1975) Livet i bordell (1976) Takaisin Karjalaan (1977) Holiday in New York '59 (1978) The Mopott Show (1979) Metsäratio (1980) Levyraati (1981) In the Rio - 25th Anniversary Edition (1982) Chinese Nights (1983) Sakke & Mato: Tohtori Pöhön aerobix! (1984) Sliippareiden biisinnimille tuli naureskeltua jo 90-luvun alussa Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjaa kirjastossa tavatessa, ja silloin jo syttyi ajatus, että haluaisinpa kuulla nuo levyt. Jo 80-luvulla olin huomannut Hevi tappaa-, Järkee vai ei- ja Kesämopo-hitit, ja 90-luvun alkupuoliskolla nauhoitin radiosta ainakin Murhan, Haloo Warsowan ja Keskiyön aikaan (ja Kuka mitä hähin syksyllä 1994), ja ajattelin ettei tämä niin pahalta kuulosta. Päätin lopulta kokeilla Holiday in New York '59 -CD:llä, koska halusin kuulla Syö lanttuva -hitin. Tulikin valittua levy, jolla on muutama klassinen Sleepy Sleepers -biisi ja loput täytettä. Nauhoitin silti koko le...
Lue lisää