26.10.2016 - Kalevi Falk
Svart Records saa minut hassaamaan tulojani urakalla tänä vuonna. Tänään kävin hakemassa Levykauppa Äxästä Kalevi Falk -yhtyeen vuonna 1971 julkaistun levyn uusintapainoksen. Suhteutettuna siihen, että olen kerännyt vanhaa suomimusaa yli kahdeksan vuotta, noteerasin Kalevi Falkin varsin myöhään, vasta viime vuonna. Syy siihen on se, että bändin nimi kuulosti minusta joltain iskelmälaulajalta.
Jokin aika sitten YouTubessa hääri nimimerkki MrSoomiPop, jonka touhuja seurasin suurella mielenkiinnolla. Vaikka vinyylisiirtojensa äänenlaatu ja levyjen kuntokin olivat surkeat, MrSoomiPop latasi YouTubeen hillittömät määrät mielenkiintoista 70-luvun suomalaista poppia ja rockia. Harvinaisuuksiakin oli paljon. Kuuntelin kaikki kiinnostavat kappaleet ja äänitin AIPL Singulatorilla niistä mp3:t itselleni.
2014 ostin Akateemisesta kirjakaupasta Suomalaisten vinyyli- ja CD-levyjen hintaoppaan. Siitä löysin vielä lisää kiinnostavia vanhoja suomalaisia levyjä toivelistalleni. Kesti kuitenkin vuoden ennenkuin noteerasin Kalevi Falkin LP:n, koska nimi kuulosti minusta vain joltain iskelmälaulajalta, eli ei miltään mielenkiintoiselta. Kunnes huomasin, että vuonna 1971 ilmestyneelle levylle oli oppaassa kreditoitu gatefold-kannet. Ihmettelin, miten vuoden 1971 Suomessa voitiin haaskata rahaa gatefold-kansiin jonkun iskelmälaulajan levylle? Päätin ottaa selvää, etenkin kun levyn arvoksikin oli ilmoitettu mukavat 25 euroa. Näin sain tietää ettei Kalevi Falk ollutkaan mikään iskelmäsolisti, vaan poprock-bändi. Löysin pari YouTube-videota, jotka oli uploadannut juuri tuo mainittu MrSoomiPop. Olin ohittanut nuo aiemmin selatessani ko. käyttäjän videoita. "Vampyyrit" oli vaikuttava kappale, ja "Jokilaivan jengi" sekin ihan mukava.
Spotifysta äänitin sitten koko albumin mp3:siksi, kun sen sieltä löysin. Nyt on kuitenkin koko levy ihan vinyylinä, kiitos Svartin.
Jaa, että miksi kerroin tämän tarinan? No, ehkä siksi, että bändin nimeä kannattaa miettiä tarkkaan. Toki levyn mukana seuraavan bändihistoriikin luettuani joudun toteamaan, että yhtyeen tarina, nimi ja musiikillinen suuntaus olivatkin huomattavasti kinkkisempiä juttuja.
Jokin aika sitten YouTubessa hääri nimimerkki MrSoomiPop, jonka touhuja seurasin suurella mielenkiinnolla. Vaikka vinyylisiirtojensa äänenlaatu ja levyjen kuntokin olivat surkeat, MrSoomiPop latasi YouTubeen hillittömät määrät mielenkiintoista 70-luvun suomalaista poppia ja rockia. Harvinaisuuksiakin oli paljon. Kuuntelin kaikki kiinnostavat kappaleet ja äänitin AIPL Singulatorilla niistä mp3:t itselleni.
2014 ostin Akateemisesta kirjakaupasta Suomalaisten vinyyli- ja CD-levyjen hintaoppaan. Siitä löysin vielä lisää kiinnostavia vanhoja suomalaisia levyjä toivelistalleni. Kesti kuitenkin vuoden ennenkuin noteerasin Kalevi Falkin LP:n, koska nimi kuulosti minusta vain joltain iskelmälaulajalta, eli ei miltään mielenkiintoiselta. Kunnes huomasin, että vuonna 1971 ilmestyneelle levylle oli oppaassa kreditoitu gatefold-kannet. Ihmettelin, miten vuoden 1971 Suomessa voitiin haaskata rahaa gatefold-kansiin jonkun iskelmälaulajan levylle? Päätin ottaa selvää, etenkin kun levyn arvoksikin oli ilmoitettu mukavat 25 euroa. Näin sain tietää ettei Kalevi Falk ollutkaan mikään iskelmäsolisti, vaan poprock-bändi. Löysin pari YouTube-videota, jotka oli uploadannut juuri tuo mainittu MrSoomiPop. Olin ohittanut nuo aiemmin selatessani ko. käyttäjän videoita. "Vampyyrit" oli vaikuttava kappale, ja "Jokilaivan jengi" sekin ihan mukava.
Spotifysta äänitin sitten koko albumin mp3:siksi, kun sen sieltä löysin. Nyt on kuitenkin koko levy ihan vinyylinä, kiitos Svartin.
Jaa, että miksi kerroin tämän tarinan? No, ehkä siksi, että bändin nimeä kannattaa miettiä tarkkaan. Toki levyn mukana seuraavan bändihistoriikin luettuani joudun toteamaan, että yhtyeen tarina, nimi ja musiikillinen suuntaus olivatkin huomattavasti kinkkisempiä juttuja.
Kommentit
Lähetä kommentti