6.6.2018 - Uusimmat levyhankinnat
Johnny Rocco Band: Rocco (1975)
Serious Young Insects: Housebreaking (1982)
Skylight: Skyhigh (1974)
Australialaista musaa taas vaihteeksi. Kaikkiin näihin levyihin tutustuin aussimusiikkia jaelleen edesmenneen Midoztouch-nettisivuston ansiosta. Voi ollakin, että nämä jäävät viimeisiksi toivelistallani oleviksi aussilevyiksi, jotka onnistun hankkimaan. Kahdeksan sikäläistä levyä omaan vielä pelkästään CD-R-kopioina, mutta oikeat levyt ovat liian harvinaisia. Saattaa olla, että jotain toivomaani australialaista putkahtaa vielä myyntiin MusicStackiin, mutten pane paljoa toivoa sille.
Johnny Rocco Band on valkoista soulfunkia Average White Bandin ja Stylusin tyyliin. Alkuperäinen aussipainos (ylempi kuva) on liian harvinainen MusicStackin kautta hommattavaksi, mutta muunmaalaisia painoksia onneksi löytyy. Rocco-bändinimellä julkaistua jenkkipainosta (alempi kuva) kauppasi muutamakin myyjä, joista valitsin suomalaisen SoundHawk Recordsin. Myyjä reagoi viiden päivän viiveellä, ja pahoitteli sanomalla, ettei ole tehnyt paljon kauppoja MusicStackissa pitkään aikaan. Jep, olin jo aiemmin katsonut myyjän palautteet - kaksi viimeistä olivat heinäkuulta 2015. Kun levy oli saapunut perille, myyjä vielä kehotti minua kääntämään katseeni jatkossa Discogsin suuntaan, siellä ne kaupat lähinnä tehdään nykyisin hänenkin osaltaan. Mutta koska olen toivoton jäärä, pysyn MusicStackissa. Tämän vuoden. Ensi vuonnakin ehkä vielä vähän aikaa, mutta sen jälkeen lopetan vinyylin tilaamisen netin kautta ulkomailta ja keskityn divareihin ja levymessuihin.
Midoztouchin foorumipuolella joku postasi Serious Young Insectsin ainoan albumin, mutta vain 128 kbps:n laadulla. Sivustoa moderoineelta Mickolta tuli ystävällinen neuvo parantaa laatua vaadittuun 320 kbps:ään, ja sen laatuinen rippaus Housebreakingista taisikin jossain vaiheessa ilmaantua sinne ladattavaksi. Minä tyydyin kuitenkin tuohon huonompaan laatuun. Tosin 128 kbps:n bitraattiarvo tuotti kyllä tosiaan heikot soundit. Tavallaan se kyllä sopi hyvin yhteen musiikin tyylin kanssa, se kun on semmoista (hyvällä tavalla) kylmänkalseaa new wavea. Hyvä levy siis - parhaat biisit ovat Faraway Places, Parents Go Mental, I Want Cake, Be Patient ja Why Can't I Control My Body.
Skylight soitti soulaavaa poppia, mukana on kaksi soulin maailmasta poimittua coveriakin: Marvin Gayen What's Going On ja Donny Hathawayn The Ghetto. Naisvokalisti Bonnie Lever oli vähän turhauttavankin varovainen ja hillitty, enempi tulkitseminen ei olisi ollut pahitteeksi. Kiva saada taas pitkästä aikaa tällainen arvolevy, ja aussit vielä pakkasivat vinyylin oikein kunnon suojauksella, että varmasti pääsisi perille kolhiintumatta. Niin se pääsikin. Kiitokseni siihen suuntaan, kannatti maksaa ylimääräistä postikulua noin hyvästä palvelusta. Viime vuoden huhtikuussa löysin Mike Westhuesin A Man Name 'A Jonesin (Discogs-mediaanihinta 60 euroa) ja kuukautta sitä ennen Edward Vesalan, Irina Milanin ja Pepe Willbergin Neitsytmatkan (mediaanihinta 75 euroa). Sen jälkeen on tullut haalittua vain halpaa.
MusicStackissa ei kannata näköjään urputtaa hitaasta postituksesta, sillä tuntuu olevan toistuva ilmiö, että myyjä postittaa levyn suht' ripeästi, mutta unohtaa vaihtaa tilauksen statuksen 'shipped'iksi. Näin kävi taas kerran, tällä kertaa sen jenkkimyyjän kohdalla jolta tilasin Rupert Holmesin Adventuren. Myyjä muisti vasta kahden viikon viiveellä merkitä levyn lähetetyksi. Olin levyn saatuani laittanut positiivisen palautteen, jossa kuitenkin huomautin hitaasta postituksesta, sen jälkeen vasta myyjältä tuli ensimmäisen kerran selitys, että oli unohtanut vaihtaa tilauksen statuksen aikaisemmin.
Serious Young Insects: Housebreaking (1982)
Skylight: Skyhigh (1974)
Australialaista musaa taas vaihteeksi. Kaikkiin näihin levyihin tutustuin aussimusiikkia jaelleen edesmenneen Midoztouch-nettisivuston ansiosta. Voi ollakin, että nämä jäävät viimeisiksi toivelistallani oleviksi aussilevyiksi, jotka onnistun hankkimaan. Kahdeksan sikäläistä levyä omaan vielä pelkästään CD-R-kopioina, mutta oikeat levyt ovat liian harvinaisia. Saattaa olla, että jotain toivomaani australialaista putkahtaa vielä myyntiin MusicStackiin, mutten pane paljoa toivoa sille.
Johnny Rocco Band on valkoista soulfunkia Average White Bandin ja Stylusin tyyliin. Alkuperäinen aussipainos (ylempi kuva) on liian harvinainen MusicStackin kautta hommattavaksi, mutta muunmaalaisia painoksia onneksi löytyy. Rocco-bändinimellä julkaistua jenkkipainosta (alempi kuva) kauppasi muutamakin myyjä, joista valitsin suomalaisen SoundHawk Recordsin. Myyjä reagoi viiden päivän viiveellä, ja pahoitteli sanomalla, ettei ole tehnyt paljon kauppoja MusicStackissa pitkään aikaan. Jep, olin jo aiemmin katsonut myyjän palautteet - kaksi viimeistä olivat heinäkuulta 2015. Kun levy oli saapunut perille, myyjä vielä kehotti minua kääntämään katseeni jatkossa Discogsin suuntaan, siellä ne kaupat lähinnä tehdään nykyisin hänenkin osaltaan. Mutta koska olen toivoton jäärä, pysyn MusicStackissa. Tämän vuoden. Ensi vuonnakin ehkä vielä vähän aikaa, mutta sen jälkeen lopetan vinyylin tilaamisen netin kautta ulkomailta ja keskityn divareihin ja levymessuihin.
Midoztouchin foorumipuolella joku postasi Serious Young Insectsin ainoan albumin, mutta vain 128 kbps:n laadulla. Sivustoa moderoineelta Mickolta tuli ystävällinen neuvo parantaa laatua vaadittuun 320 kbps:ään, ja sen laatuinen rippaus Housebreakingista taisikin jossain vaiheessa ilmaantua sinne ladattavaksi. Minä tyydyin kuitenkin tuohon huonompaan laatuun. Tosin 128 kbps:n bitraattiarvo tuotti kyllä tosiaan heikot soundit. Tavallaan se kyllä sopi hyvin yhteen musiikin tyylin kanssa, se kun on semmoista (hyvällä tavalla) kylmänkalseaa new wavea. Hyvä levy siis - parhaat biisit ovat Faraway Places, Parents Go Mental, I Want Cake, Be Patient ja Why Can't I Control My Body.
Skylight soitti soulaavaa poppia, mukana on kaksi soulin maailmasta poimittua coveriakin: Marvin Gayen What's Going On ja Donny Hathawayn The Ghetto. Naisvokalisti Bonnie Lever oli vähän turhauttavankin varovainen ja hillitty, enempi tulkitseminen ei olisi ollut pahitteeksi. Kiva saada taas pitkästä aikaa tällainen arvolevy, ja aussit vielä pakkasivat vinyylin oikein kunnon suojauksella, että varmasti pääsisi perille kolhiintumatta. Niin se pääsikin. Kiitokseni siihen suuntaan, kannatti maksaa ylimääräistä postikulua noin hyvästä palvelusta. Viime vuoden huhtikuussa löysin Mike Westhuesin A Man Name 'A Jonesin (Discogs-mediaanihinta 60 euroa) ja kuukautta sitä ennen Edward Vesalan, Irina Milanin ja Pepe Willbergin Neitsytmatkan (mediaanihinta 75 euroa). Sen jälkeen on tullut haalittua vain halpaa.
MusicStackissa ei kannata näköjään urputtaa hitaasta postituksesta, sillä tuntuu olevan toistuva ilmiö, että myyjä postittaa levyn suht' ripeästi, mutta unohtaa vaihtaa tilauksen statuksen 'shipped'iksi. Näin kävi taas kerran, tällä kertaa sen jenkkimyyjän kohdalla jolta tilasin Rupert Holmesin Adventuren. Myyjä muisti vasta kahden viikon viiveellä merkitä levyn lähetetyksi. Olin levyn saatuani laittanut positiivisen palautteen, jossa kuitenkin huomautin hitaasta postituksesta, sen jälkeen vasta myyjältä tuli ensimmäisen kerran selitys, että oli unohtanut vaihtaa tilauksen statuksen aikaisemmin.
Kommentit
Lähetä kommentti