8.12.2013 - Tavastian levymessut
Saavuin hetki sitten Tavastian levymessuilta. Tällä kertaa mukanani oli peräti 320 euroa. Ajattelin että jokohan riittäisi...
Piti tavata Harri, mutta kun Hesan rautatieasemalla soitin hänelle, hän vastasi kotoaan ja sanoi saaneensa paniikkihäiriön. Katsoi ettei ollut kykenevä lähtemään minnekään. Tapaaminen sovittiin sitten viikon päähän. Sääliksi käy miestä...
Olin sitten Tavalla omin päin. Taas samalla taktiikalla menin kuin pari vuotta sitten, eli tyydyin selaamaan vain suomilevyjä. Harri pyysi katsomaan, löytyisikö Heikki Sarmannon Open Earia, jota hän on parikin kertaa kinunnut minulta. Omastani maksoin neljäkymppiä, Harri sanoi että jos löytyy 30 eurolla niin voisin ottaa mukaani. No, eipä löytynyt. Sen sijaan tarjolla oli taas useita kappaleita Insideoutin Observeria, joista poimin Harrille yhden 20 euron hintaisen eksemplaarin. Tätäkin hän on ilmoittanut kovasti himoavansa. Nyt ei ollut mustaa muoviliuskaa kannessa.
Jussi ja Kieku ja Kaiku. Myyjä kysyi meneekö M.A. Nummis- vai Jussi Raittis -kokoelmaani. No, jälkimmäiseen (keräänhän minä kyllä Nummistakin, CD:nä jos vain mahdollista). Myyjä siihen, että jos olisi mennyt Nummis-kokoelmaan, niin tässä olisi levyllinen Tapsa Kansan laulamaa Nummista. Joo, ei kiitos :D
Jussi merihädässä löytyi Kieun ja Kaiun kaveriksi. Oiva juttu!
Markku Johanssonin Funny Tricks But Beautiful on aikamoista kevytjazzia, mutta kyllä minä levystä nautin 8 euron edestä.
Sonores Antiquin Musiikkia 1200-1600-luvuilta päivittyi nyt kappaleeseen, jossa on se jättivihko kotelon sisällä ja bändipotretti takakannessa. Kenelle myyn sen puutteellisen kappaleeni?
Zero Ninen Headline. Tämän ja Blank Versen olen monta kertaa antanut lipsua sormieni ohi divareissa. Kunto sellainen ihan hyvä, että soitettu on muttei käytetty kissan raapimisalustana tai olutlasin alusena.
Malinin Pidgeons vuodelta 1981. Perverssi keräilykohteeni on Olli "Quickhand" Ojalaan ja Viktor Maliniin liittyvät levyt. Lahjaton singer/songwriter -duo, jonka sinnikkyyttä on kuitenkin pakko ihailla. Aloittivat The Zoossa Riki Sorsan kanssa, jatkoivat jokseenkin kuuntelukelvottomalla duettolevyllä vuonna 1975 ja erkanivat sitten omia uria luomaan. Pidgeons on jo vähän alakuloinen levy, kuin Malin olisi masentunut siitä, ettei arvostusta ja levymyyntiä heru. Sitten mies jaksoi vuonna 1983 tehdä vielä Miura and the Kids -LP:n, josta ei minulla ole hajua että julkaistiinko se vai ei. Suomalaisten vinyyli- ja CD-levyjen hintaopas kyllä tuntee älpyn ja antaa sille keräilyarvoksi 10 euroa. Netissä levystä on suunnilleen 0 mainintaa, mikä pistää epäilyttämään. Single "Miura and the Kids / Sexy Lady" lohkottiin siitä ja se taitaa ainakin olla olemassa. Tämän projektin jälkeen Malin kai luovutti. Ojala teki vielä muutaman soolosinglen.
Kas, Kaija Koo laulaa Pidgeonsilla. Samaten Bianca Morales, olisiko levydebyyttinsä? Tomas Ek vielä koskettimissa ja laulussa.
Lueskelen Pidgeonsin sanoitusliitettä... on kyllä karua kertomaa. Kuin lukisi itsarin tehneen masennuspotilaan jäähyväiskirjettä maailmalle. Mistäs muusta esim. Mr. Nothin' At All ja So Down kertoisivatkaan kuin Malinista itsestään.
Sitten hilpeämpää. Uusi Laulu 3 ja Susivatkaimen Pyromaaniboogie. JesJesJesJes! Tervetuloa takaisin levyhyllyyni. Tai eihän Uusi Laulu ole sieltä ehtinyt vielä poistuakaan.
Ronski Gangin Night Attack. Warner Music Finland otti tapansa mukaan CD:stä kai sadan kappaleen painoksen. Eihän sitä meinaa mistään enää löytää. Haa, kiva, avattavat kannet.
Rokki Diggari -soundtrackia on myyty kovilla hinnoilla, mutta nyt löytyi kolmellakympillä.
Sam Haze eli Sami Hurmerinta: Rock'n'Roller. Love-debyytin kun vielä löytäisi hinnalla, joka ei saa lompakkoa kalpenemaan kauhusta.
Avaruuslinnun Love-debyytti, 12 euroa. Joo, ringwearia löytyy ja kotelon saumat vaikertelevat. Levy on naarmuton.
Syyskuu: Sator.
The Kidds: Wiggle Waggle. Tämä menee roskalevyjen joukkoon, mutta on minulla tästäkin CD-R-kopio ja oikealla levyllähän se on korvattava.
Finnish cartoonists etc. -listalleni löytyi uusi kansi: Lasse Liemola: Anna pois. Timo Mäkelän kansi. Noita Mäkelän kansiahan löytyy jatkuvasti lisää, vasta puolitoista viikkoa sitten lisäsin listalle kokoelmalevyt "Humpattaa" (1976) ja "Konkarit" (1979). Ei, en ostanut Liemolan levyä, kaivoin netistä tiedot ja kansikuvan ja lisäsin levyn RateYourMusicin tietokantaan. Sen verran levyjä kai täytyy vielä RYMiin lisätä, että listani porskuttaisivat ja voisivat hyvin.
Kerrankin oli riittävästi rahaa mukana, tosiaan. Olihan messuilla toki useita levyjä, joista pyydettiin enemmän kuin minä olen valmis pulittamaan. Tasan 300 euroa meni, 20 euron seteli lompakosta enää kurkistelee.
Piti tavata Harri, mutta kun Hesan rautatieasemalla soitin hänelle, hän vastasi kotoaan ja sanoi saaneensa paniikkihäiriön. Katsoi ettei ollut kykenevä lähtemään minnekään. Tapaaminen sovittiin sitten viikon päähän. Sääliksi käy miestä...
Olin sitten Tavalla omin päin. Taas samalla taktiikalla menin kuin pari vuotta sitten, eli tyydyin selaamaan vain suomilevyjä. Harri pyysi katsomaan, löytyisikö Heikki Sarmannon Open Earia, jota hän on parikin kertaa kinunnut minulta. Omastani maksoin neljäkymppiä, Harri sanoi että jos löytyy 30 eurolla niin voisin ottaa mukaani. No, eipä löytynyt. Sen sijaan tarjolla oli taas useita kappaleita Insideoutin Observeria, joista poimin Harrille yhden 20 euron hintaisen eksemplaarin. Tätäkin hän on ilmoittanut kovasti himoavansa. Nyt ei ollut mustaa muoviliuskaa kannessa.
Jussi ja Kieku ja Kaiku. Myyjä kysyi meneekö M.A. Nummis- vai Jussi Raittis -kokoelmaani. No, jälkimmäiseen (keräänhän minä kyllä Nummistakin, CD:nä jos vain mahdollista). Myyjä siihen, että jos olisi mennyt Nummis-kokoelmaan, niin tässä olisi levyllinen Tapsa Kansan laulamaa Nummista. Joo, ei kiitos :D
Jussi merihädässä löytyi Kieun ja Kaiun kaveriksi. Oiva juttu!
Markku Johanssonin Funny Tricks But Beautiful on aikamoista kevytjazzia, mutta kyllä minä levystä nautin 8 euron edestä.
Sonores Antiquin Musiikkia 1200-1600-luvuilta päivittyi nyt kappaleeseen, jossa on se jättivihko kotelon sisällä ja bändipotretti takakannessa. Kenelle myyn sen puutteellisen kappaleeni?
Zero Ninen Headline. Tämän ja Blank Versen olen monta kertaa antanut lipsua sormieni ohi divareissa. Kunto sellainen ihan hyvä, että soitettu on muttei käytetty kissan raapimisalustana tai olutlasin alusena.
Malinin Pidgeons vuodelta 1981. Perverssi keräilykohteeni on Olli "Quickhand" Ojalaan ja Viktor Maliniin liittyvät levyt. Lahjaton singer/songwriter -duo, jonka sinnikkyyttä on kuitenkin pakko ihailla. Aloittivat The Zoossa Riki Sorsan kanssa, jatkoivat jokseenkin kuuntelukelvottomalla duettolevyllä vuonna 1975 ja erkanivat sitten omia uria luomaan. Pidgeons on jo vähän alakuloinen levy, kuin Malin olisi masentunut siitä, ettei arvostusta ja levymyyntiä heru. Sitten mies jaksoi vuonna 1983 tehdä vielä Miura and the Kids -LP:n, josta ei minulla ole hajua että julkaistiinko se vai ei. Suomalaisten vinyyli- ja CD-levyjen hintaopas kyllä tuntee älpyn ja antaa sille keräilyarvoksi 10 euroa. Netissä levystä on suunnilleen 0 mainintaa, mikä pistää epäilyttämään. Single "Miura and the Kids / Sexy Lady" lohkottiin siitä ja se taitaa ainakin olla olemassa. Tämän projektin jälkeen Malin kai luovutti. Ojala teki vielä muutaman soolosinglen.
Kas, Kaija Koo laulaa Pidgeonsilla. Samaten Bianca Morales, olisiko levydebyyttinsä? Tomas Ek vielä koskettimissa ja laulussa.
Lueskelen Pidgeonsin sanoitusliitettä... on kyllä karua kertomaa. Kuin lukisi itsarin tehneen masennuspotilaan jäähyväiskirjettä maailmalle. Mistäs muusta esim. Mr. Nothin' At All ja So Down kertoisivatkaan kuin Malinista itsestään.
Sitten hilpeämpää. Uusi Laulu 3 ja Susivatkaimen Pyromaaniboogie. JesJesJesJes! Tervetuloa takaisin levyhyllyyni. Tai eihän Uusi Laulu ole sieltä ehtinyt vielä poistuakaan.
Ronski Gangin Night Attack. Warner Music Finland otti tapansa mukaan CD:stä kai sadan kappaleen painoksen. Eihän sitä meinaa mistään enää löytää. Haa, kiva, avattavat kannet.
Rokki Diggari -soundtrackia on myyty kovilla hinnoilla, mutta nyt löytyi kolmellakympillä.
Sam Haze eli Sami Hurmerinta: Rock'n'Roller. Love-debyytin kun vielä löytäisi hinnalla, joka ei saa lompakkoa kalpenemaan kauhusta.
Avaruuslinnun Love-debyytti, 12 euroa. Joo, ringwearia löytyy ja kotelon saumat vaikertelevat. Levy on naarmuton.
Syyskuu: Sator.
The Kidds: Wiggle Waggle. Tämä menee roskalevyjen joukkoon, mutta on minulla tästäkin CD-R-kopio ja oikealla levyllähän se on korvattava.
Finnish cartoonists etc. -listalleni löytyi uusi kansi: Lasse Liemola: Anna pois. Timo Mäkelän kansi. Noita Mäkelän kansiahan löytyy jatkuvasti lisää, vasta puolitoista viikkoa sitten lisäsin listalle kokoelmalevyt "Humpattaa" (1976) ja "Konkarit" (1979). Ei, en ostanut Liemolan levyä, kaivoin netistä tiedot ja kansikuvan ja lisäsin levyn RateYourMusicin tietokantaan. Sen verran levyjä kai täytyy vielä RYMiin lisätä, että listani porskuttaisivat ja voisivat hyvin.
Kerrankin oli riittävästi rahaa mukana, tosiaan. Olihan messuilla toki useita levyjä, joista pyydettiin enemmän kuin minä olen valmis pulittamaan. Tasan 300 euroa meni, 20 euron seteli lompakosta enää kurkistelee.
Kommentit
Lähetä kommentti