Alwari Tuohitorvi
ALWARI TUOHITORVI
Asia on ananas (1975)
Light Me... (1976)
Casanova / Spitfire (1977)
Silver Ball (1978)
Pop Liisa 11 (2017)
Raimo Pikanen
Seppo Alajoki
Jukka Rautiainen
Alwaria on vaikea ottaa hirveän vakavasti. Ensimmäinen levy kärsii joistakin aivan tolkuttomista sanoituksista. "Korttelin kauhein" on sellaista aivopierua että siitä on vaikea saada mitään järkevää irti. Kappaleessa "Kun kalloon ei käy" huvittaa tuo "kun ilta on rock'n'roll, silloin yöllä soi vain soul". Jaa... mitähän sillä yritettiin sanoa? Metaforaa, kenties? Eikä sillä tunnu olevan mitään yhteyttä biisin muun sanoituksen kanssa. Lisäksi soundit ovat tuon ajan Suomelle tyypillisesti järkyttävän tukkoiset - vasta myöhemmin 70-luvulla alkoivat studiot olla hyvätasoisia. Tämä soundiongelma tekee "Kerran vielä" -biisistä suorastaan tahattoman koomisen, kun sanoissa ylistetään äänivallia, vaikka tausta tussahtelee heikosti jossain kaukana taustalla jonkun bändin jäsenen mutistessa rauhallisesti höpinäänsä.
Tämän levyn hankkimisesta ja ehostamisesta kerroin itsenäisyyspäivänä 2013: "Alwari Tuohitorven ensimmäisen LP:n löysin Fennica Recordsin yhden euron laatikosta. Etukannen oikeasta alakulmasta oli pala poissa, levypussi oli pahassa kunnossa ja itse levy kovin likainen. Ostin silti. Kotona putsasin levyn, ja likakerroksen alta paljastui aivan soittokuntoinen kiekko - lukuunottamatta naarmua B1:ssä, jonka korjasin varovasti silmäneulalla. Ei hyppinyt neula enää sen jälkeen. Levypussin sain vaihdetuksi uuteen ja puhtaaseen. Etukannesta puuttuvalle palaselle en valitettavasti mahda mitään. Kiva harrastaa tällaista ehostusta välillä."
Asia on ananas ei rokkaa kunnolla, vaan on aika lässyä kamaa monin paikoin. "Onko Saaran syy" ja "Älä iske Tuijaa" ovat ne helmet, ja ihan levyn keskellä on pari hyvää rokkipalaa. "Señorita de Colombo" on aika mainio.
Ensimmäinen englanninkielinen LP Light Me on mahalasku. Jonkun englanninkielen taitoisen olisi pitänyt oikolukea sanoitukset, jotka vilisevät sellaista tankeroa että itkettää. Biisien "sävellyskoukut" ovat yhdentekeviä.
"Casanova"-single on tarttuvampi, mutta se englanninkieli siinäkin... "Sun is shining to my eyes"... huokaus sentään...
Silver Ball on oikeastaan melkein onnistunut levy. "Sing Your Song to Me" ja "Sunshine on Your Shoulder" omaavat hyvät melodiakulut, "Deep Silence" tarjoaa hyvää kitarointia, nimikappale jytää vaikka sanoitus on jankkaavaa puuta heinää, ja "Magazine Star" on ihan hassu.
Mutta sitten... Paimenpojan tanssiinkutsu ja Kunnon meininkiä... Näitä levyjä en ole vieläkään halunnut kuulla kokonaan ja tuskin ikinä kuuntelenkaan. Pojat, pojat... te häpäisitte itsenne.
Pop Liisa 11 on kömpelö liveperformanssi. Rokkibändi ja Beggars Operan Pathfinder toimivat parahultaisesti, mutta muu menee alta riman. Ja se älypää, joka Discogsissa lisäsi Notes-osioon täysin turhaa tekstiä ja poisti Limited Edition -tekstin: mitä hemmettiä oikein ajattelit??? Jos vinyylipainos on 300 kappaletta, se on rajoitettu painos. Älä poista sitä Limited Edition -tekstiä. Palautin sen, älä poista uudestaan - semminkin kun 150 kappaleen kirkasvinyylipainoksen olet SINÄ merkannut rajoitetuksi painokseksi. Ja minä en yleensä koske Discogsissa levyihin joita en omista, sen takia en laittanut Limited Edition -tagia sille kirkasvinyylipainokselle jota minulla ei ole.
Artikkeliskannaukset:
https://drive.google.com/open?id=1eMJmTG2jSL2812ldTrkkz9bhozI7VHXI
Kommentit
Lähetä kommentti