Annika - Anssi Tikanmäki

ANNIKA

Itseteossa (1978)

Sokkotreffit / Lauantai (1978)

Nimibiisi ja Enkelit heittää arpaa ovat ne kappaleet, jotka muistetaan tältä Annika Salmisen ainoalta soololta. Hyvä levy tämä on kokonaisuutenakin, Annika oli oppinut todella käyttämään ääntään karjuttuaan Dead End 5:ssa vain kurkku suorana. Ainoastaan loppukiljahdus Lauantaissa menee ylilyönniksi.

1970-luvun Suomelle tyypillisesti covereita on paljon. Itseteossa on Buddy Hollyn It's So Easy, mutta sovitus lienee mallinnettu Linda Ronstadtin versiosta. Enkelit heittää arpaa on Carly Simonin laulama Bond-tunnari Nobody Does It Better, ja se kyllä nousee levyn kohokohdaksi. Rollareiden Tumblin' Dice on käännetty Noppamieheksi. Kerran sut löydän eli Needles and Pins ei ihan toimi, vaan menee vähän kömpelöksi. Freen All Right Now'n kanssa onnistutaan vähän paremmin.

Yllättäviä ratkaisujakin löytyy: Rakastuitko enkeliin on Harri Rinteen sanoittama versio Freemanin Hollywoodista, Supermies on Eero Raittisen lyhytaikaisen Ball-yhtyeen single Ballgame Takku Kotilaisen suomentamana, ja sovitettuna diskopalaksi. The Crestsin Sixteen Candles tuntuu jotenkin epämuodikkaalta valinnalta, kun on niin oldies-kamaa, mutta se toimii ihan hyvin Annikan käsittelyssä.

Annika asuu Ruotsissa nykyään, kantaa sukunimeä Andersson, ja laulaa edelleen kun aikaa ja tilaisuuksia on.

ANSSI TIKANMÄKI

Maisemakuvia Suomesta (1981)

Tikanmäki osoitti kykynsä säveltäjänä tällä klassista musiikkia, fuusiojazzia ja progea yhdistelevällä instrumentaalilevyllä, jolla on kaksi erityisen timanttista kappaletta. Savolainen metsä jaksaa aina ihastuttaa minua veikeydellään ja tarttuvuudellaan. Seppo Hovin haitari kannattelee kappaletta esimerkillisesti.

Vielä parempi on kuitenkin Kiutaköngäs, jonka uskallan nostaa jopa kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi sävellykseksi. Tätä soittaisin ulkomaalaisille valioesimerkkinä suomalaisesta säveltaiteesta. Erityisesti kiittelen sitä, miten tunnelma vaihtuu lyyrisestä mahtipontiseksi, sitten surumieliseksi, sieltä edelleen dramaattiseksi ja takaisin lyyriseksi, ja täysin luontevasti, ilman pakottamista. Sävelmä säilyy loppuun asti jännittävänä, kun ensi kertaa sen kuuleva jää kiinnostuneena seuraamaan, mitä seuraavaksi tulee.

Hieno yksityiskohta on myös, miten Tuusulan moottoritiessä voi kuulla autojen suhahtavan ohi. Entä mikä on se puhallinsoitin, joka kannattelee Valkeakosken tehtaanpiippuja?

Tässä vielä torrenttisivulta (välimuistista) löytynyt teksti, jolla esittelin tämän levyn FinnArcticissa vuonna 2009:

"Here's an album that's easy to find on CD, and heartily recommended to anyone who likes sophisticated, classical-influenced instrumental music.

Anssi Tikanmäki (1955-) is well known as regular arranger and producer for Juice Leskinen, and for his film scoring assignments which include several movies by the Kaurismäki brothers. He specializes in writing music for silent movies performed by his own Anssi Tikanmäki Filmorchestra.

Tikanmäki studied in the Sibelius Academy in 1974-1980 and graduated as a music teacher. As a freelance musician he's worked with a lot of prominent pop and rock bands and singers. He's also written music for the theater.

Tikanmäki's first solo album "Maisemakuvia Suomesta" (Finnish Landscapes) paints eight musical portraits of Finland, and the accompanying booklet gives thorough descriptions of each composition and what images and events they describe. My personal favourites are near the end: "Savolainen metsä" (The Forest of Savo) is carried by a splendid accordion part that's very jolly and slightly complex - just like the mindset of the people who live in that part of Finland. You rarely get a straight answer if you ask those people a question...

"Kiutaköngäs" is a rapids that's part of Oulankajoki, a river running from Salla to the Russian lake Pääjärvi (Ozero Pjaozero). This is a majestic and ode-like tune that constantly shifts moods, being at times peaceful and pretty, wistful, wild and dramatic.

Even rock'n'roll fans should have this gem in their collection!

Added to this post is Tikanmäki's rendition of Jean Sibelius' hymn "Finlandia" - made for Aki and Mika Kaurismäki's movie "Arvottomat" (1982). Sibelius' son-in-law, Jussi Jalas disapproved strongly of this pop/rock-style arrangement and wanted to ban it from the radio. It was to no avail - this version received a lot of airplay, and Sibelius' younger descendants also gave their nod of approval to Tikanmäki's attempt to introduce the music of this composer to younger generations."