Cumulus

CUMULUS

Puuvillapellot / Varjot yllä sillan (1970)

Luumu / Tämä istuin (1970)

Länsituuli / Taas on yksi pois (1970)


Cumulus (1971)

Cumulus (1971)

Sirkustirehtöörin pieni sydän (1973)

Maihin (1973)

Eloheinä / Unta voin jatkaa (1973)

Cumulus (1974)

Dick Dynamite and His Hot Lips (1974)

Rosa Grandiosa ynnä muita tarinoita (1974)

Folksongs From Finland (1975)

Vuosi (1976)

Människan (Homo Sapiens) / Säkkijärvis polka (1976)


Cumulus (1977)

C'est la vie (sanoi vaari) / Kaupungin yö (1977)

Vilka sånger ska jag sjunga? (1977)

Marseillen poika / Napolin elämää (1977)

Naistentanssit / Diggy liggy lo (1977)

Uskokaa tai älkää... (1978)

Tillsammans / Damernas dans (1978)

Tillsammans (1979)

Aamu rannalla / Mandoliini mies (1980)

Idyll (1981)

Swing (1991)

Cumulus todella oli parhaimmillaan silloin kun Hector oli vielä mukana. Kun Hector vuonna 1974 lähti, hän puhalsi mennessään kaiken musiikillisen kunnianhimon yhtyeestä.

Tämä Cumulus-kokoelmani on yksi suurimmista ylpeydenaiheistani. Rahaa noihin levyihin on kyllä palanut. Kaksi ensimmäistä LP:tä maksoivat kumpikin 60 euroa, Sirkustirehtööri kahdeksankymppiä, Maihin satasen, ja seuraavat isot levyt Vuosi-älppäriin asti olivat 40-50 euron hintaluokassa.

Jakelin FinnArcticissa kaikkia Cumuluksen levyjä. Olin alkuvaiheessa onnistunut ostamaan vain vuoden 1971 kakkoslevyn, "Eloheinä"-singlen, vuosien 1977-1981 ruotsinkieliset LP:t sekä Swingin. Vuoden 1974 ruotsinkielisen levyn onnistuin hommaamaan myöhemmin Levykauppa Äxän nettisivujen kautta. Sirkustirehtöörin pieni sydän oli RateYourMusicissakin toimivan nimimerkki Kizsmethin rippaama, ja loput kuusi LP:tä olivat kirjastoista lainattuja.

Esittelytekstit ovat tainneet melkein kaikki kadota jonnekin bittiavaruuteen, paitsi vuoden 1974 ruotsinkielisen älpeen esittely:

"Here's a rare one. Cumulus' first LP done in Swedish for the local Viking label, and released exclusively there. Still I managed to find a copy!

The songs are all familiar for those who have heard the debut album and "Sirkustirehtöörin pieni sydän" (1973). 12 selections translated to Swedish by Anki and her mother Marita Lindqvist, author of children's books. Matti and Pirjo Bergström are present as well as Hector, who didn't do much here, though. He's credited with vocals, guitar and bongos, but his only solo singing part occurs on the song "Neonguden".

The cover presents the group dressed in medieval attire, stills were taken from the sixth and last episode "Aikakone" (Time Machine) of their TV series.

Since the songs are from their more experimental period and the arrangements are kept almost intact (re-recorded in the same way as the original versions), this one comes off as one of their better albums. I wouldn't say it's worth the huge asking prices, since there's nothing unique and new here, but we collectors are known to be a bit crazy... ;)"

Mielipiteeni Vuosi-levystä saa kertoa tämä RateYourMusic-arvosteluni:

"As the title implies, "Vuosi" (Year) contains 12 songs, each one dedicated to a specific month of the year. In 1976 Cumulus had already abandoned nearly all music experimentations and played fairly average and dull folk pop. "Vuosi", however, has some charm and warmth.

"Helmikuun helmi" (February Pearl) tells the story of a happy girl and a lonesome boy who literally bump into each other at an ice skating rink and find warmth from each other. With the August song "Mittani on täys'" (I've Had Enough) Anki Lindqvist scores another bulls-eye, it's the album's most complex composition and thus most interesting. A very pretty melody, and I just love the flute! The July song "Kaupungista pois" (Away From the City) is a fast song about a family's summer holiday at their country cottage. Lasse von Hertzen's "Paha viidakko kaupunki on" (The City is an Evil Jungle) plays like a slow rocker, with an almost free jazz-sounding flute solo and some eerie organ in the background. A welcome edge added to the LP. The song is placed on the November slot, but it doesn't refer to any month in particular, so it's a little out of touch with the concept of this LP. "Pehmeä paketti" (A Soft Package) is Hector's (yes, he still wrote a few lyrics for his former band) heartbreaking story about a lonely man who wishes for Santa Claus to bring him a girlfriend for Christmas, but loses his faith in Santa when his wish doesn't come true.

It took me some listens to discover the charm of this album. Still most of Cumulus' records after Hector left pale severely when compared to the early albums."

Dick Dynamite and His Hot Lips -levyyn olen vähän pettynyt. Koska kaikki Cumuluksen jäsenet olivat kyvykkäitä sanoittajia, joku heistä olisi voinut mainiosti rustata paremmat sanat esim. "Charlie Browniin". En muutenkaan jaksa innostua näistä oldies-covereista. "Panaani-laulu" on klassikko, ja kyllä minä ihan hyvin jaksan kahlata läpi puoli tuntia noita pikkuhupsuja covereita tuota yhtä jalokiveä odotellen. Ei tämä todellakaan huono levy ole.

Dick Dynamite -albumin kuulin jo joskus 1990-luvulla, kun kävin divarissa (Matinkylässä?) ja löysin c-kasettiversion. Kasetti oli aika huonokuntoinen, musiikki kuului heikonlaisesti, mutta kopioin koko albumin joksikin aikaa toiselle kasetille ja kuuntelin sitä sieltä aikani kunnes kyllästyin. Panaani-laulu oli ainoa hyvä kappale, ja senkin olin nauhoittanut radiosta kasetille jo vuosia aiemmin, eli oli vanhastaan tuttu.

Rosa Grandiosa on vähän liian naivi ja höpsö levy, jotta voin varauksettomasti pitää siitä. "Neiti Ö" vetää sanoituksen puolesta pohjat, hävettää kuunnella Hectorilta tuollaista idiootteilua. Pippijuu ja kökköröö vaan sinullekin, Heikki.

Vuosi on siis kohtalaisen hyvä LP, ja vuoden 1977 ruotsinkielinen nimikkolevy on oikeastaan ihan symppis sekin. Tykkään Eagles-coverista "En främling i stan", se on niin herttainen ja nätti etten voi olla herkistymättä sen parissa. Ylipäätään Cumuluksen 1977-1981 tuotanto on sellaista, että se on kiva laittaa soimaan jonain kuumana kesäpäivänä, nojautua tuolissa taaksepäin ja vain rentoutua ja nauttia hyvästä olosta. Eli ei mitään oikeasti hyvää musiikkia, mutta sille on paikkansa ja olosuhteensa.

Uskokaa tai älkää on jossain määrin samaa maata kuin Vuosi, eli siinä on muutama oikein kiva laulu. "Ristiin rastiin" omaa oikein mukavan tunnelman, vaikka laulu kertookin vähän onnettomasta ja rauhattomasta, kovasti rakkaudenkaipuisesta naisesta. Minä todella arvostan Ankia säveltäjänä.

"Aamu rannalla" -singlen b-puoli "Mandoliini mies" (tuollainen yhdys sana virhe sattuu silmiini!) ei ole sama laulu kuin Hectorin Nostalgia-albumilla, vaan jonkun Colin Scotin sävellys ja Pertsa Reposen sanoitus. Rempseä kappale.


Artikkeliskannaukset:

https://drive.google.com/open?id=1fKAxJH34bySgWPnx9v9upiGNTlEI0djN