The Clash - Clifters - Colin Towns

THE CLASH



The Clash (1977)

Clash City Rockers / Jail Guitar Doors (1978)

(White Man) in Hammersmith Palais / The Prisoner (1978)

Tommy Gun / 1-2, Crush on You (1978)

Give 'Em Enough Rope (1978)

London Calling (1979)

Sandinista! (1980)

Combat Rock (1982)

Cut the Crap (1985)

Super Black Market Clash (1993)











Ensilevy "The Clash" on täyttä kamaa. Jenkeissä julkaistiin vuonna 1979 samanniminen kokoelma, jolla on muutama kappale ensimmäiseltä albumilta sekä sinkkubiisejä. Älkää sitä kuunnelko.

Give 'Em Enough Rope on vahvaa jatkoa ensilevylle. Meno on hitaampaa, mutta sävykkäämpää. Bändi vie sanomansa perille harkitummin ja moniulotteisemmin.

London Calling. Tämän nimikappale teki minuun vaikutuksen jo kun pikkupoikana kuuntelin sitä yhdeltä äidin nauhoittamalta kasetilta. Mestarillinen albumi.

Sandinista! on levy, jota on kuunneltava monta kertaa keskittyneesti ja suurella kärsivällisyydellä. Vasta sitten sen hienous alkaa avautua. Se kyllä palkitsee kuulijansa lopulta. Onhan tuolla triplalla melkoisesti täytekamaa, mutta se pitääkin ottaa rikkaana musiikillisena viidakkona, josta löytää kaikkea, eikä koskaan tiedä mitä seuraavan kulman takaa paljastuu. Jo avauskappale The Magnificent Dance heittää kuulijan sykkivälle suurkaupungin kadulle mukaan menoon.

Combat Rock on Clashin tuotannossa kevyt viihdelevy. Ainakin minulle on. Saan mukavan fiiliksen sitä kuunnellessani. Voin nojata tuolissa taaksepäin ja relata. Kun Taksikuskin Travis Bickle saapuu heittämään omat kommenttinsa kappaleessa Red Angel Dragnet, Combat Rock tuntuu suorastaan hyvältä kaverilta, jonka seurassa on rento meininki. Ainoastaan Allen Ginsbergin vierailu Ghetto Defendantissa lipsuu ärsyttävyyden puolelle - minun on vaikea jaksaa sitä outoa mörinää.

Cut the Crap - jep, surullinen tapaus. Bernie Rhodes hukutti Strummerin ja vielä jäljellä olleiden kumppaneiden demot aivan täysin sotkuiseen, täyteenängettyyn tuotantoonsa. Esimerkiksi avauskappaleessa Dictator ei mistään saa selvää - ei sanoista eikä muustakaan. Jos jotain positiivista on pakko keksiä, niin Are You Red... y -biisissä syntetisaattori sykkii ja rummut potkivat hyvin, Movers and Shakersissa on hyvä aihe (mutta sanoitus on kustu), This Is England on muussa seurassa suorastaan valopilkku (lievä kehu), ja Fingerpoppin' on pöhkö mutta tarttuva.


Artikkeliskannaujkset:

https://drive.google.com/open?id=1Mm9Ur234wHwyZdBIP3nG5kYKdL9HFpcp



CLIFTERS




Aurinkoon / Aurinkoon (Karaokeversio) (1992)






Olen aina ihmetellyt miten Clifters jaksaa veivata niitä biisejään. Luulisi olevan todella tympeää laulaa päivästä toiseen niitä Jaana Rinteen oksennuksia joita sanoituksiksi kehdataan nimittää. Tämän singlen ostin värivinyylihuumassani Espoontorin Poppa Joesta vain keltaisen vinyylin vuoksi. Clifters vieläpä soittaa tällä Jaffa-mainossinglellä kuin ravintolabändi.



COLIN TOWNS




Full Circle (1978)






Tämä levy arvosteltiin ja kehuttiin Soundi-lehdessä, ja minä kiinnostuin. Kun se sitten sattui vastaan Hippie Shake Recordsissa, ostin.

Ian Gillanin luottomuusikko, kosketinsoittaja Towns teki musiikin Full Circle -nimiseen kauhuelokuvaan, jonka onnistuin näkemään Pirate Bayn ansiosta joskus 00-luvulla, muutama vuosi sen jälkeen kun löysin tämän soundtrack-levyn. Peter Straubin romaaniin perustuvassa leffassa Mia Farrowin esittämä nainen yrittää toipua tyttärensä kuolemasta ja muuttaa isoon, vanhaan taloon, jota asuttaa kuolleen pienen tytön rauhaton henki. Tuttua kamaa siis. Full Circle ei ole mikään suurtyö, mutta tarpeeksi mielenkiintoinen pikkufilmi joka tarjoaa muutaman hyvän väristyksen.

Towns on sittemmin tehnyt käyttömusiikkia (englanniksi production music tai library music - mikä olisi oikea suomenkielinen termi?) ja elokuvasoundtrackeja monta levyllistä, mutta on jäänyt vähän tunnetuksi nimeksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Sleepy Sleepers