Devo - Dexy's Midnight Runners - The Dictators

DEVO



Q: Are We Not Men? A: We Are Devo! (1978)





Artikkeliskannaukset:

https://drive.google.com/open?id=1rWaBUW3bV48wE3BYnNmlNIruYW4U8AzK




DEXY'S MIDNIGHT RUNNERS





Too-Rye-Ay (1982)





Kävin 2010 syyskuun lopulla salaa äidin ja isäpuolen luona hakemassa pois muutaman minulle kuuluneen vinyyli-LP:n, joka oli jäänyt heidän luokseen. Olin vuosia ajatellut salakuljettaa ne sieltä jonkin vierailun yhteydessä, mutta ilman tilaisuutta. Yksi niistä oli Dexy's Midnight Runnersin "Too-Rye-Ay" (1982). Pikkupoikana ihastuin levyn kanteen ja kinusin marketissa levyä itselleni. Äitini suostui ostamaan sen. No, vaikka "Come On Eileen" -hitti oli minulle tuttu, en pitänytkään muista kappaleista, ja levy hautautui hyllyyn. Nyt se maistuu hyvältä.

Nikke vain oli kotona kun kävin siellä Laurinlahdella. Ressukka kuulosti aika huonolta ja vaikutti vanhuuttaan väsyneeltä. Olikohan se sitä normaalia kissan kurinaa mitä kuulin vai pihisikö Niken hengitys? Mahtoiko olla viimeinen kerta kun sain nähdä hänet ja silitellä?

Nikke-kissa kuoli lokakuussa. 28.10. hän nukkui pois kotonaan. Keuhkot eivät oikein saaneet enää ilmaa ja sydän petti. Isäpuoli oli jossain kyläilemässä ja kuorolla, jossa äiti laulaa, oli konsertti sinä päivänä. Nikke oli sinä päivänä erityisen uupunut, joten isäpuoli kantoi hänet keittiön pöydän alle lepäilemään, laittoi peitteen alle ja vielä päällekin ja lähti ulos. Muutamaa tuntia myöhemmin isäpuoli palasi ja totesi että Nikke oli nukkunut pois. Seuraavaksi päiväksi oli ehditty jo suunnitella eläinlääkärille menoa - viimeinen nukutuspiikki - mutta sitä ei sitten tarvittukaan tehdä. Nikke osasi lähteä itsekin. Minulle tuli melkein kyyneleet silmiin, kun katselin valokuvaa Nikestä. Siihen oli teipillä kiinnitetty yksi hänen viiksikarvoistaan...

Nikke kuoli siis suunnilleen tasan kuukausi sen jälkeen kun kävin Laurinlahdella hakemassa älppärini pois.


Artikkeliskannaukset:

https://drive.google.com/open?id=1XI2JnGJFgjXJ040m4p6uQjiIMW3wr0Bj



THE DICTATORS



Go Girl Crazy! (1975)





Yhdestä kirjastosta lainaamastani - siihen aikaan kun lainasin pääkaupunkiseudun kirjastoista kaikki mahdolliset new wave- ja punk-kokoelmat - kokoelma-CD:stä löytynyt "(I Live For) Cars and Girls" houkutteli minut tutustumaan tähän levyyn. Messevää roskarockia tämä onkin, mutta samalla se on jotenkin vähän rasittava. En jaksa kovin paljoa kuunnella tätä. Mutta Cars and Girls on mahtava biisi.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Sleepy Sleepers