Dingo - The Distractions

DINGO



Nimeni on Dingo (1984)

Kerjäläisten valtakunta (1985)

Pyhä klaani (1986)

Tuhkimotarina (1993)

Sinä & minä (1993)





Heh, yksi lapsuuden suosikkibändini jaksaa purra edelleen. Nuo kokoelmat ostin joskus 1993-95 Helsingin City-käytävässä eli Rautatieasemaa vastapäätä toimineesta levykaupasta (tarkistin päiväkirjoista: Tuhkimotarina ostettu 21.1.1994). Käteviä kokoelmia, ne kun sisältävät kaikki albumeilla julkaisemattomat singleraidat, mukaanlukien tuolloin uunituoreen Perjantai-singlen. Tämän ansiosta nuo kaksi kokoelmaa tuntuvat välttämättömiltä hankinnoilta, vaikka vaikea niitä on enää mistään saada. Kahdesta ensimmäisestä albumista taas ei jää puuttumaan kuin Valomerkki ja Even laulama Lähden taas.

Autiotalosta ajan nuoriso teki ahkerasti suusta suuhun kiertäneen pilkkaväännöksen "Ja käsiraudoissa kuljemme keskusvankilaan / ja se minua niin vituttaa".

Tässä vielä toinen väännös. Tämä Masi-strippi oli jäänyt aika hyvin mieleeni. Julkaistu Hesarissa 19.7.1986. Ei tämä tosin mikään miksaus ole, vaan versio tai mukaelma. Miksaukset tehdään studiossa miksauspöydällä.





Artikkeliskannaukset:

https://drive.google.com/open?id=191JFas5wMaxOA-YJNDCxnKoKTjha_mE9



THE DISTRACTIONS




You're Not Going Out Dressed Like That (1978)

Time Goes By So Slow / Pillow Fight (1979)

It Doesn't Bother Me / One Way Love (1979)

Nobody's Perfect (1980)

Something For the Weekend / What's the Use? (1980)

And Then There's... (1981)




The Distractions, aikoinaan ehkä aliarvostetuimpia ja väärinymmärretyimpiä brittibändejä. Heillä oli tasan yksi aihe josta lauluja syntyi, nimittäin pettymykset rakkaudessa. Kun katsoo laulaja Mike Finneyn pönäkkää, silmälasipäistä olemusta, ei voi välttyä ajatukselta, että ihan omista kokemuksista tässä laulettiin. Ja epäilemättä vokalistin ulkonäkö tarkoittikin käytännössä, ettei Distractionsista ollut lupa tykätä.

Ainoa albumi Nobody's Perfect on kuitenkin nuorekkaan 70-80-luvun brittipopin mestariteoksia, jonka unohtuminen vinyyliaikaan on suuri häpeä. Ei kukaan jolla on tunteet, voi olla symppaamatta ja herkistymättä, kun kuulee sellaisia lauluja kuin Boys Cry, Waiting For Lorraine, Something For the Weekend ja Stuck in a Fantasy. Kyllä tuollaisia fiiliksiä on taatusti kokenut ihan jokainen.

Esikois-EP You're Not Going Out Dressed Like That on vielä hiomaton timantti, mutta ainekset olivat kasassa jo tuolloin. Pettymyksen Distractionsin tuotannossa aiheuttaa ainoastaan 1981 julkaistu kolmen biisin single And Then There's.... Bändi oli sinkun kannessa yhtä masentuneen näköinen kuin ennenkin, mutta vaatetus oli vaihtunut siisteihin valkoisiin pukuihin, valkoisiin paitoihin ja mustiin solmukkeisiin. Liian sliipattua, musiikkia myöten. Distractions alkoi muistuttaa uhkaavasti hajutonta ja mautonta pubibändiä. Tauko oli paikallaan, ja se venyikin pitkäksi. Vasta 2010 aktivoiduttiin taas.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Sleepy Sleepers