Doll By Doll

DOLL BY DOLL



Gypsy Blood (1979)

Doll By Doll (1981)

Grand Passion (1982)








Tässä taas yksi pahasti aliarvostettu yhtye. Jackie Leven (1954-2011) oli Doll By Doll -yhtyeen laulaja ja keulahahmo, skotti joka omien sanojensa mukaan oli onneton ihminen, ja teki lauluja näiden onnettomien fiilisten inspiroimana. Leven oli ihmisenä kuulemma aikamoinen kusipää ainakin niihin aikoihin kun bändi vielä toimi, ja käytökseltään arvaamaton. Epäilemättä yksi syy, miksi levyt eivät myyneet ja Levenin nimi oli monille myrkkyä. Mutta hänet oli siunattu uskomattomalla nelioktaavisella lauluäänellä, ja tätä ääntään Leven hyödynsi Doll By Dollin levyillä tyylillä, sortumatta liiaksi rasittavaan briljeeraamiseen ja venkoiluun.

Doll By Dollin ensimmäinen levy Remember on valitettavasti jäänyt minulle ulkokohtaiseksi ja kylmäksi. Kahdella kuuntelukerralla en onnistunut pääsemään musiikkia liki, joten olen keskittynyt näihin kolmeen seuraavaan. Tosin Grand Passionilla bändiä ei ollut enää olemassa, vaan se on käytännössä Levenin ja hänen löytämänsä nuoren lahjakkuuden Helen Turnerin (laulu & koskettimet) duettolevy.

Ensikosketukseni Doll By Dolliin tapahtui, kun lueskelin ties monettako kertaa vanhojen Soundien singlearvostelupalstoja ja päätin vähän kuunnella kaikkia niitä outoja brittisinglejä, joita 80-luvun alun numeroissa arvosteltiin. Tuli siis kuunneltua YouTubesta kaikkia Young Marble Giantsia, A Certain Ratiota ja muita taide- / new wave -bändejä... ja Doll By Dollin Caritas-sinkun.

Caritas löytyi YouTubesta myös, ja se kolahti kuin metrin halko. Loistava yhdistelmä diskoa, new wavea, tribaalia meininkiä ja rockia. Päätin heti etsiä lisää juuri tuollaista musiikkia. King Trigger oli aika hyvä bändi. Rip Rig + Panic liian vaikeaa. Pigbag melkein liian outoa, mutta useimmiten kiehtovaa taiteellista tanssimusaa. Haysi Fantayzee aika hömppää, mutta menetteli. Ihan Caritasin kaltaista tavaraa en kuitenkaan enempää löytänyt, ja kun sitten onnistuin löytämään mp3:t Doll By Dollin levyistä, petyin, kun muut biisit olivatkin ihan erilaista musiikkia.

En heti ihastunut, mutta jo ensikuulemalla nämä kolme levyä kuulostivat sellaisilta, että voisin ruveta tykkäämään, kunhan vain kuuntelen niitä tarpeeksi. Useiden kuuntelukertojen myötä Gypsy Blood, Doll By Doll ja Grand Passion nousivat OK taustamusiikista ihan suosikkikamaksi. Minut hurmaa eritoten Levenin äänen emotionaalisuus ja hänen laulujensa sävykkyys ja omaehtoisuus satunnaisine tuskan ryöpsähdyksineen. Varsinkin tuo nimikkoalbumi valloitti sydämeni vaihtelevuutensa (ja sen Caritas-biisin) ansiosta.

Mukavaa, että onnistuin löytämään levyt yksitellen - joskin aika pitkällä aikavälillä - Fennicasta ja Jäänsärkijästä. Olisin muuten tilannut ne lopulta Amazonin kautta.

Leven vajosi Doll By Doll -hommien jälkeen heroiiniaddiktion syövereihin. 1990-luvulla mies virkistyi, raitistui, ja aloitti uskomattoman tuotteliaan soolouran. Albumeja syntyi peräti 30 - levy vuodessa, kolme parhaassa, muutama niistä salanimillä - ennen syöpäkuolemaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Johanna - kaikki singlet 1979-1984, osa 1