Edward Vesala - Eero Koivistoinen - Eero Lupari

EDWARD VESALA



Edward Vesala Trio: Nana (1970)

Peter Brötzmann, Juhani Aaltonen, Peter Kowald & Edward Vesala: Hot Lotta (1973)

Edward Vesala Ensemble: Jazz-Liisa 18 (1974 / 2018)

Edward Vesala: Nan Madol (1974)

Satu (1977)

Heavy Life (1980)

Edward Vesala, Irina Milan & Pepe Willberg: Neitsytmatka (1982)







En jaksa free jazzia. Silti en ole osannut rajata Vesalan touhuja pois levyjenkeräilyharrastuksestani. Neitsytmatka on siedettävä levy, kun on kevyempi ja lauletumpi. Myös Nan Madol ja Heavy Life menevät. Toistaiseksi olen onnistunut hankkimaan nämä, ja minulla on vielä kaksi levyä CD-R-kopiona: I'm Here ja Tomasz Stankon kanssa tehty Live At Remont.


Artikkeliskannaukset:

https://drive.google.com/open?id=1dAs1KYnO7pDqkxrMopmUdQgb4dvqxnzo



EERO KOIVISTOINEN




Valtakunta (1968)

Odysseus (1969)

For Children (1970)

The Original Sin (1971)

Muusa ja Ruusa (1971)

Wahoo! (1973)

3rd Version (1973)

Eero Koivistoinen Quartet Feat. Philip Catherine: Jazz-Liisa 13 (1974 / 2017)

The Front Is Breaking (1976)

Labyrinth (1977)






Odysseus on ihan kelpo perusjazzia, juuri ja juuri tarpeeksi sävykästä, jotta voin sanoa pitäväni siitä. For Children on värikkäämpi ja siksi minulle parempi levy. Pidän kovasti avauskappaleen Five Blue Tones tunnelmasta. Wahoo ja 3rd Version ovat mukavan energistä menoa.

Valtakunta ja Muusa & Ruusa ovat kuitenkin suosikkini näistä, vaikka Muusa ja Ruusa on kyllä aika pahuksen jahkaileva ja venyttelevä levy paikoitellen. Olisiko pitänyt keksiä vielä laulu tai kaksi levylle, niin olisi voinut surutta karsia tyhjäkäynnit pois?

Minulla on CD-R-kopio vielä Eero Koivistoinen Quartetin livestä At Belmont Jazz Club (1978). Lainasin sen Tikkurilan kirjastosta ja tein oman vinyylisiirron. Myöhemmin annoin rippauksen Harrillekin, kun RateYourMusicissa huomasin että hänellä on levy toivelistallaan.



EERO LUPARI




Uniystävä (1975)





FinnArctic-esittely:

"In 1975 guitarist Eero Lupari decided to do a solo album. "Uniystävä" was recorded in Pekka Nurmikallio's fondly-remembered Microvox studio and released on the new Hi-Hat label. Top musicians included Esa Kotilainen on organ, moog, string synth, Upi Sorvali on drums, Jakke Leivo on bass, Edward Vesala on percussion, plus Vesala, Eero Raittinen and Hillel Tokazier on backing vocals.

Still you can say that something went wrong. Listening to the album makes me feel uneasy. Lupari is a terrible singer, his voice cracks and whines, and he doesn't quite manage to pull his apparent sincerity across. The songs drift between pensive, deep pop and silly lightweight stuff without being neither experimental enough for prog fans, nor easy and commercial enough for pop fans.

Lupari recycled his shocking suicide song "Valolta suojattu sydän" from Apollo's album, but re-christened it "Musta jälki". The single "Eikka vaan - tosi on" is a fun stab at glam rockers like Gary Glitter and Alvin Stardust.

Lupari continued his solo output with the silly single "Hinaaja / Aijaijai" (Hi-Hat, 1976), and a 1979 single "Hiiltynyt rakkaus / Hei nainen" (CBS)."



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Johanna - kaikki singlet 1979-1984, osa 1