Esther Phillips - Etta James - Eurogliders - Eve - Express

ESTHER PHILLIPS



What a Diff'rence a Day Makes (1975)

Capricorn Princess (1976)

For All We Know (1976)

All About (1978)






Legendaarisen Johnny Otisin löytämä, jo 1950 uransa aloittanut soul- ja blues-laulajatar Esther Phillips on traaginen tapaus. Aivan kuten Billie Holiday, myös Phillips pilasi uransa ja varsinkin äänensä heroiinilla. Phillips yritti pyristellä irti alkoholi- ja huumekoukusta, muttei onnistunut, ja kuoli 1984 48-vuotiaana, kun maksa ja munuaiset pettivät. Vuonna 1975 ääni oli jo aika runneltu, ja 70-luvun diskosoul-levyjen kuuntelu tekee jossain määrin pahaa. Silti pidän Phillipsistä. Vaikka hän ei edes yrittänyt saada levyilleen sitä syvältä kouraisevaa tuskaa, mitä sain kuulla 1001 albums -projektin aikana perehtyessäni Holidayn viimeiseen levyyn Lady in Satin, nämä neljä levyä onnistuvat viihdyttämään minua.

Sen sijaan Phillipsin viimeinen levy Good Black Is Hard to Crack (1981) oli jo todella tuskallinen kokemus, eikä sitä edeltäneestä Here's Esther Are You Ready -albumista herunut materiaali (päätösraita I'll Close My Eyes on vielä kuulematta) paljoa paremmalta kuulostanut.



ETTA JAMES




Etta James (1962)





Heti perään toinen Johnny Otisin löytämä naispuolinen teini-ihme, joka sortui heroiinikoukkuun. James oli 17, kun Otis otti hänet suojiinsa. Huumeet astuivat Jamesin elämään 1965, ja kymmenisen vuotta kesti pyristellä irti. Kuunnelkaa ihmeessä vuonna 1976 kesken parantolaterapian äänitetty ja julkaistu albumi Come a Little Closer, jos haluatte itkeä. 40 minuuttia Jamesin tuskanvuodatusta herkistää paatuneimmankin. Levy ei missään nimessä ole helppo pala, mutta se jää taatusti mieleen.

James oli siunattu melkoisilla ruutikeuhkoilla. Osoitukseksi naisen äänivaroista sopii vaikka tämä vuoden 1962 nimikkolevy, josta ajattelin jopa hommata USA:sta mahdollisimman hyväkuntoisen originaalipainoksen pelkästään tuon upean kannen vuoksi. Black and Whitesta löytyi kuitenkin vinyyliuusintapainos - kelpasihan sekin.



EUROGLIDERS




Pink Suit Blue Day (1982)





Australialaista new wavea. Tämä levy oli pakko saada ihan oikeasti, koska minua kiehtoo se yleistunnelma joka siihen on saatu loihdittua. Vähän sellainen yksinäisen ja lohduttoman kuuloinen, kylmä mutta samalla sympaattinen. Levy ei silti ole synkkä, vaan ote pidetään suhteellisen kevyenä, lähestyttävänä. Kuunnelkaa vaikka Without You tai Darkest Hours. Tykkään naisvokalisti Grace Knightin äänestä.

Eurogliders ei jatkanut samalla linjalla, vaan jo kakkosalbumi This Island (1984) on selkeästi tavanomaisempaa poppia. Tältä levyltä Someone ja No Action kelpasivat säästettäviksi, mutta jatkossa ei tältä porukalta herunut mitään ihmeellistä.



EVE




Eve (1985)

Laulava muukalainen (1986)

Saura (1987)





Leppävaaran kirjaston vinyylilevypoistomyynnistä, kahden euron kappalehintaan. Paitsi Saurasta otin ilomielin Rolling Recordsista toisen, siistin kappaleen vähän kuluneen ja kansiltaan revenneen yksilön rinnalle. Inserttikin on tallella, toisin kuin kirjastopoistokappaleessa.


Artikkeliskannaukset:

https://drive.google.com/open?id=1hvUzsgHrDQ0E3HU-MhnsoRJikujEOYt9



EXPRESS




Express (1974)





Todellista lattapäärockia Oulusta. Tämä levy, jonka onnistuin haalimaan itselleni Divari Kankaasta tilaamalla toukokuussa 2011, on saanut jäädä hyllyyn keräämään pölyä. Jo avausraita Limminrannan liukuletti on hirveää mökellystä, eikä homma paljoa parantunut jatkossa. Express valitsi kappaleet levylle sen mukaan, miten ne oli otettu vastaan keikoilla. Kakkospuoli on paikoin aivan siedettävä.






Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Kuva
CINEMA Cinema (1984) Roope / Suurten lasten yö (1986) FinnArctic-esittely: "It's silly to do an introduction to an album / group you can't find any info on. Cinema was a duo which consisted of two unknowns, Risto "Rise" Horttanainen and Juhani Syrjälä. Their only album has a cover which would make you think this is cheesy mid-80's synth. Not exactly. There are synths here, but they're used in a rather conventional way and the music sticks to the basic pop/rock format. It's the lyrics that make you raise an eyebrow or two. The opening track "Kuuhullu" (Moon Mad) really seems to have been written during a fit of moon madness, as it makes absolutely no sense. The rest of the songs are more comprehensible, but Syrjälä avoids all clichés in his lyrics and displays an original way of expressing what he wants to say. "Lue Matti lue" tells about a noble schoolboy who struggles the best he can with his homework, wanting to...
Lue lisää

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Kuva
THAI STICKS Saalistaja / Ennustus (1984) Paha tyttö / Peluri (1985) Vuonna 1985 nauhoitin radion Nuorten Sävellahja 22001:stä kasetille Paha tyttö -biisin. Joulukuussa 2010 muistelin taas sitä biisiä melko neutraalein fiiliksin ja mietin, että jospa nyt hankkisin singlen kun se näyttää olevan Divari Kankaalla myynnissä. Tein tilauksen, odottamatta kuitenkaan liikoja. Single vastasi odotuksiani, ei nyt mitään ihmeellistä, mutta aivan kuunneltava. Lokakuussa 2016 huomasin Saalistajankin Black and Whitessa, ja otin mukaani. Se on kutakuinkin samaa tasoa. Thai Sticks ei ollut mikään huippulupaava rock-yhtye, mutta heillä oli rahkeita kahteen aivan kelpoon sinkkuun. Eri Esittäjiä: THANK GOD IT'S FRIDAY Various Artists: Thank God It's Friday (The Original Motion Picture Soundtrack) (1978) Onhan ollut Discogsissa vääntöä meikäläisellä tämän levyn oikeasta painoksesta. Yhdenkään version matriisimerkinnät eivät ole täsmänneet täysin, j...
Lue lisää

Sleepy Sleepers

Kuva
SLEEPY SLEEPERS Sinulle äiti (1975) Livet i bordell (1976) Takaisin Karjalaan (1977) Holiday in New York '59 (1978) The Mopott Show (1979) Metsäratio (1980) Levyraati (1981) In the Rio - 25th Anniversary Edition (1982) Chinese Nights (1983) Sakke & Mato: Tohtori Pöhön aerobix! (1984) Sliippareiden biisinnimille tuli naureskeltua jo 90-luvun alussa Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjaa kirjastossa tavatessa, ja silloin jo syttyi ajatus, että haluaisinpa kuulla nuo levyt. Jo 80-luvulla olin huomannut Hevi tappaa-, Järkee vai ei- ja Kesämopo-hitit, ja 90-luvun alkupuoliskolla nauhoitin radiosta ainakin Murhan, Haloo Warsowan ja Keskiyön aikaan (ja Kuka mitä hähin syksyllä 1994), ja ajattelin ettei tämä niin pahalta kuulosta. Päätin lopulta kokeilla Holiday in New York '59 -CD:llä, koska halusin kuulla Syö lanttuva -hitin. Tulikin valittua levy, jolla on muutama klassinen Sleepy Sleepers -biisi ja loput täytettä. Nauhoitin silti koko le...
Lue lisää