The Kay-Gees

THE KAY-GEES



Master Plan (Complete Gang & De-Lite Recordings 1974-78)





Kool & The Gangin varjo leijui todella näkyvästi tämän newjerseyläisen funk-bändin yllä.

Perustaja Kevin Bell oli K&TG:n Robert "Kool" Bellin ja Ronald "Khalis Bayyan" Bellin pikkuveli. Yhdessä kahden ystävänsä, Callie ja Michael Cheekin, kanssa hän perusti New Dimension -nimisen yhtyeen, joka pian lyöttäytyi yhteen toisen paikallisen, kilpailleen soul-yhtyeen The Majesticsin kanssa, ja tuloksena oli Umanity-niminen ryhmä. Ronald Bellistä tuli heidän mentorinsa, ja hän vaihtoi bändin nimen KG'siksi, James Brownin ja hänen The JB's -taustayhtyeensä esimerkkiä noudattaen ja samalla kunnianosoituksena Kool & The Gangille. Ronald myös auttoi kirjoittamaan heille biisimateriaalia, ja pam - kavereista oli tullut K&TG:tä apinoiva ryhmä.

The Kay-Gees levytti ensin Ronald Bellin omalle Gang Records -levymerkille, siirtyen kahden LP:n jälkeen De-Lite Recordsille, jolle myös K&TG levytti. Musiikki on juuri sitä samankuuloista funkia jota voi kuulla K&TG:n 1974-1976 julkaistuilla albumeilla. Onneksi soundi ja biisit ovat sentään niin hyviä, että kyllä Kay-Geesiä jaksaa kuunnella. Bändi irtautui vihdoin Ronald Bellin päätäntävallasta ja teki omillaan kolmannen LP:n Kilowatt, mutta se myi kehnosti. Pettyneinä muusikot lopettivat siltä erää siihen.





De-Lite Records julkaisi 1979 Kay-Gees -nimellä vielä neljännen albumin Burn Me Up, mutta siinä soitti ja lauloi täysin eri porukka. Tuottajatkaan - Ken Morris, Patrick Adams, Stan Lucas - eivät olleet Kool & The Gang -yhteyksistä tai aiemmista Kay-Gees -levyistä tuttuja. Mikä sitten lie tuon mystisen neljännen LP:n tarina, ja miksi Kay-Gees -nimeä haluttiin ryöstöviljellä tällä tavalla? Burn Me Up on kuitenkin hyvä diskolevy, olen kuullut sen ja pidin kyllä. Kannattaa poimia mukaan jos sen näkee jossain.

Netin musiikkiblogiviidakko tutustutti minut Kay-Geesin kahteen ensimmäiseen albumiin, joista varsinkin Find a Friend miellytti. Kun näin Popparienkelissä tämän kokoelma-CD:n, joka kokoaa yhteen bändin kolme ensimmäistä albumia, oli pakko napata se mukaan.

Ensilevyllä "You've Got to Keep On Bumpin'" ärsyttää, koska siinä koko kööri hoilaa kappaleen nimeä ja vielä 'yeah'-huudahdusta perään tasaisin väliajoin koko sen kahdeksan minuuttia, jonka biisi kestää. Menee niin hermostuttavaksi, että teen kahdeksan minuutin ajan mieluummin jotain muuta, ettei tarvitse kuunnella. Muuta valittamista en löydä tästä paketista, tasokasta kamaa kaikesta kopioinnista huolimatta.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Kuva
CINEMA Cinema (1984) Roope / Suurten lasten yö (1986) FinnArctic-esittely: "It's silly to do an introduction to an album / group you can't find any info on. Cinema was a duo which consisted of two unknowns, Risto "Rise" Horttanainen and Juhani Syrjälä. Their only album has a cover which would make you think this is cheesy mid-80's synth. Not exactly. There are synths here, but they're used in a rather conventional way and the music sticks to the basic pop/rock format. It's the lyrics that make you raise an eyebrow or two. The opening track "Kuuhullu" (Moon Mad) really seems to have been written during a fit of moon madness, as it makes absolutely no sense. The rest of the songs are more comprehensible, but Syrjälä avoids all clichés in his lyrics and displays an original way of expressing what he wants to say. "Lue Matti lue" tells about a noble schoolboy who struggles the best he can with his homework, wanting to...
Lue lisää

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Kuva
THAI STICKS Saalistaja / Ennustus (1984) Paha tyttö / Peluri (1985) Vuonna 1985 nauhoitin radion Nuorten Sävellahja 22001:stä kasetille Paha tyttö -biisin. Joulukuussa 2010 muistelin taas sitä biisiä melko neutraalein fiiliksin ja mietin, että jospa nyt hankkisin singlen kun se näyttää olevan Divari Kankaalla myynnissä. Tein tilauksen, odottamatta kuitenkaan liikoja. Single vastasi odotuksiani, ei nyt mitään ihmeellistä, mutta aivan kuunneltava. Lokakuussa 2016 huomasin Saalistajankin Black and Whitessa, ja otin mukaani. Se on kutakuinkin samaa tasoa. Thai Sticks ei ollut mikään huippulupaava rock-yhtye, mutta heillä oli rahkeita kahteen aivan kelpoon sinkkuun. Eri Esittäjiä: THANK GOD IT'S FRIDAY Various Artists: Thank God It's Friday (The Original Motion Picture Soundtrack) (1978) Onhan ollut Discogsissa vääntöä meikäläisellä tämän levyn oikeasta painoksesta. Yhdenkään version matriisimerkinnät eivät ole täsmänneet täysin, j...
Lue lisää

Sleepy Sleepers

Kuva
SLEEPY SLEEPERS Sinulle äiti (1975) Livet i bordell (1976) Takaisin Karjalaan (1977) Holiday in New York '59 (1978) The Mopott Show (1979) Metsäratio (1980) Levyraati (1981) In the Rio - 25th Anniversary Edition (1982) Chinese Nights (1983) Sakke & Mato: Tohtori Pöhön aerobix! (1984) Sliippareiden biisinnimille tuli naureskeltua jo 90-luvun alussa Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjaa kirjastossa tavatessa, ja silloin jo syttyi ajatus, että haluaisinpa kuulla nuo levyt. Jo 80-luvulla olin huomannut Hevi tappaa-, Järkee vai ei- ja Kesämopo-hitit, ja 90-luvun alkupuoliskolla nauhoitin radiosta ainakin Murhan, Haloo Warsowan ja Keskiyön aikaan (ja Kuka mitä hähin syksyllä 1994), ja ajattelin ettei tämä niin pahalta kuulosta. Päätin lopulta kokeilla Holiday in New York '59 -CD:llä, koska halusin kuulla Syö lanttuva -hitin. Tulikin valittua levy, jolla on muutama klassinen Sleepy Sleepers -biisi ja loput täytettä. Nauhoitin silti koko le...
Lue lisää