Little Richard - Little River Band - (Liz &) Lizards

LITTLE RICHARD

5 Classic Albums Plus Bonus Singles (2012)

The Explosive Little Richard (1967)

The Rill Thing / King of Rock and Roll / The Second Coming (1970 / 1971 / 1972)

Little Richard oli tottakai sellainen artisti, että kun aloitin The Revolutionary Decades -projektini, tuntui, että tältä mieheltä pitäisi kyllä kerätä CD-R:ille tuotantoa kattavasti, eikä vain joitakin näytteitä. Niinpä poltin useita levyjä täyteen sekalaista Little Richardia ja imuroin netistä vielä miehen kolme 70-luvun alun albumia: The Rill Thing, King of Rock and Roll ja The Second Coming.

Piti saada tuo viiden albumin boksikin Amazonista sitten lopulta huhtikuussa 2017, mutta minkä takia sinne on pistetty levyllinen sitä uskonnollista moskaa, jolla Little Richard pilasi uransa 60-luvulla? Yäk.

Nuo kaksi muuta CD:tä hankin Amazonista viime vuoden keväällä.


Artikkeliskannaukset:

https://drive.google.com/open?id=1KSVO9VoF42MOih78XU8gJYpKCsNeKfVu

LITTLE RIVER BAND

Sleeper Catcher (1978)

Australian The Eagles ja heidän omasta mielestäni paras levynsä. Ymmärtääkseni se heidän menestynein albuminsa on tätä edeltänyt Diamantina Cocktail (1977), mutta minä pidän enemmän Sleeper Catcherista. Tällä levyllä ovat sentään Reminiscing ja Lady, kaksi upeaa pop-hittiä. Muutenkin tämä LP on ihana.

Reminiscing oli yhdellä isän vuonna 1978 nauhoittamalla kasetilla, mutta tunnistamattomana. Minä sain sen tunnistetuksi, kun biisi soi radiossa joskus 80-luvulla.

LRB on niitä harvoja aussiyhtyeitä, joiden levyt myivät muuallakin maailmassa. Mutta totta kai tämän Sleeper Catcherinkin sisältöön piti puuttua, kun levy haluttiin julkaista USA:ssa. Biisijärjestys vaihdettiin ja Fall From Paradisesta leikattiin minuutin mittainen sinfoninen intro pois. Eurooppalaispainoksissa on alkuperäinen biisijärjestys ja Fall From Paradisekin on koskematon. Eli se neljän minuutin versio Fall From Paradisesta ei ole täydellinen. YouTubesta löytyy täydellinen viisiminuuttinen versio introineen.

(LIZ &) LIZARDS

Liz & Lizards: Kujan kuningas / Sä lähdit pois (1980)

P.A. Ska / Lista (1980)

Lizards: Herätkää! Vartiotorni kaatuu (1981)

Valttikortit / Body Building (1981)

Pamaus / Ilman sua (1982)

FinnArctic-esittely:

Lizards was a pop band from Virrat, a small town in the middle of nowhere, in the middle of a large triangle formed by Tampere, Jyväskylä and Seinäjoki. A town with no happenings and no possibilities for leisure time activities at the time, so a lot of young people played music in order to have something to do. The most popular local band was Liz & Lizards, who differed from the mass thanks to a saxophonist and a female vocalist.

Lineup was: Teija Peltomäki (vocals), Kari Mäki (vocals, saxophone), Jukka Myllylä (guitar), Harri Karvinen (guitar), Teijo Rantanen (bass), Tapio Syrjänen (drums).

Liz & Lizards released two singles, "Kujan kuningas / Sä lähdit pois" and "P.A. Ska / Lista" in 1980, then shortened their name to Lizards and cut an LP and two more singles before disbanding in 1982.

The second single "P.A. Ska" was, as you might guess, a ska song that criticized the world of bewildering abbreviations. The b-side was a successful cover of Rezillos' "Top of the Pops".

The album "Herätkää! Vartiotorni kaatuu", produced by Juha Torvinen from punk/rock group Eppu Normaali, came out in 1981, half a year after it was recorded. Not because the LP was bad, but because the printing of the cover was delayed and Poko Rekords switched to another distributor. Lizards present a total of 11 nice tunes that vary from sweet pop songs to rockers to fast and danceable ditties. Some message songs are also included, like "Body Building" ("Muscles aren't enough to impress women / at least not me / or are you even interested in such things? / Lifting weights can be quite hard sometimes / but you can always relax by reading Donald Duck") and the title song, which attacks some religious sects for merely exploiting gullible old women and taking their money. But Lizards was not a message band, they just wanted to play good music and have fun.

The main songwriter was Harri Karvinen, the youngest member with only 17 years under his belt at the time of the LP. After the band he started a still ongoing career as gig booker.

Some songs were penned by outsider Jyrki Salminen - "a guy from Helsinki, whose wife is sister to one of our friends", as the band told in an interview. He had a bunch of songs that happened to reach the ears of the band, and so he started providing them with material. Later Salminen had his own groups like J. Salminen Systems (1981), JSS (1983), and Rip Kirby (1988-1991).

Jari Yliaho and Hannu Tervaharju from Juice Leskinen's band also did some contributions.

Lizards put out a stack of very enjoyable and pleasant pop records that I spin frequently, with no signs of boredom in sight. Here you have everything they released, so I hope you enjoy them as well!


Lizardsista kiinnostuin jo 90-luvun alussa Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjan ansiosta, ja kun huomasin LP:n Tikkurilan kirjastossa, lainasin sen. Ennen pitkää lainasin LP:n uudestaan ja nauhoitin sen kasetillekin.

Lizardsin tuotanto on miellyttävää poprockia, ei mitään erinomaisen klassista suomipoppia, mutta sellaista josta on helppo pitää. Vain Valttikortit-single on vähän puuduttava, kun Teija Peltomäki laulaa koko ajan korkealta ja saksofoni tuuttailee yhtä korkealta. Korvani väsyvät ja kaipaavat matalampaa ääntä välillä. Onneksi b-puolella on albumiversiosta poikkeava äänitys Body Buildingista, jossa Kari Mäkikin pääsee laulamaan yhden säkeistön. Vaikka Mäki ei ole hyvä laulaja, hänen äänensä tuo vaihtelua sinne missä sitä kaivataan.

Harri Karvinen on myös Siberian Älä sano, että rakastat mua -hitin sanoittaja. Siitäkin lienee tullut vähän käivärää leivän päälle.