Matt Finish - Matti Koskiala - Matti "Rag" Paananen

MATT FINISH



Fade Away (1981)





Australialainen kitaristi ja biisintekijä Matt Moffitt (1956-2003) tunnetaan parhaiten omasta Matt Finish -yhtyeestään. Tähän maxi-EP:hen tykästyin sen jälkeen kun imuroin sen koneelleeni Midoztouch-sivuston foorumipuolelta.

Hoidin EP:n itselleni MusicStackin kautta maaliskuussa 2011. Levy saapui valitettavasti pakattuna inhottavaan ohuenohueen kuoreen, jota ryhdyin leikkaamaan yhdestä reunasta auki saksilla. Kummastelin, että onpa lujaa pahvia tämä kuori, ja kun ennen puoltaväliä sakset osuivat johonkin kovaan esteeseen, pelkäsin pahinta. Kyllä vain, olin leikannut kansipahvista vajaan 12 sentin pituisen ja puolen sentin levyisen siivun lähes irti, ja sitten sakset olivat osuneet vinyyliin. Perkeleen levymyyjä, kirosin itsekseni. Toisaalta kiroan myös itseäni ja sitä että yritin avata kuoren saksilla. Ei pitäisi tehdä sellaista.

Pitäisi hommata toinen kappale EP:stä, ja toivoa, että se saapuisi asianmukaisesti pakattuna. Musiikki on nimittäin hyvää, Moffittin kitarointi luo hienon helisevän soundin näille biiseille.




MATTI KOSKIALA




Rytmiikkaa (1971)





FinnArcticissa joku blogini seuraaja mainitsi tästä levystä ja useasta muustakin, esimerkkeinä albumeista joita voisin vaikka jaella blogissani. Löysin Koskialan LP:n Tikkurilan kirjastosta, ja tuota pikaa se olikin sitten jakelussa.

25.3.2017 kerroin jo tämän levyn hankkimisesta: "Tilasin siis Divari Kankaasta yhden LP-levyn, arvokkaan sellaisen. Piti maksaa Matti Koskialan rummunsoitto-opetuslevystä "Rytmiikkaa" peräti 75 euroa. Muistaakseni näin sen joskus Black and Whitessa myynnissä halvemmalla, ja siksi en oikein halunnut maksaa tuollaista summaa Divari Kankaan kauppaamasta kappaleesta - ennen kuin vasta nyt, pitkän ajan kuluttua. Kannet ovat reunoista kuluneet, mutta sisältä löytyy yksi insertti, josta en ollut edes tietoinen. Normaalin 20-sivuisen oranssikantisen opetusvihon lisäksi mukana on myös nelisivuinen mustavalkokantinen "Ohjeita opettajalle".

Discogs ilmoittaa, että levyä on olemassa kahdella erilaisella kannella. Niinpäs tosiaan on. Oma kappaleeni on samannäköinen kuin tässä, eli Koskialan kuva on käsitelty ja huonolaatuinen. 2008 lainasin Tikkurilan kirjastosta Rytmiikkaa-levyn postatakseni sen FinnArcticiin, ja heidän kappaleensa kannessa oli Koskialasta parempilaatuinen eli käsittelemätön mustavalkokuva. Tiedän sen, koska poltin siitä Tikkurilan kirjaston levystä CD-R-levyn itselleni ja liitin siihen kansiskannauksetkin. Takakannet ovat identtiset, valokuvauskrediittiä myöten. Outoa, että Koskiala on tehnyt tätä vain opetuskäyttöön tarkoittamaansa omakustannelevyä kahdella erilaisella kannella. Miksi? En jaksa uskoa, että hän olisi ajatellut mahdollisia tulevia levyjen himokeräilijöitä, jotka haluavat kaikki kansivariaatiot jostain levystä itselleen. No, onneksi minä en ole sellainen. Jos sisältö on osittain erilainen, niin sitten kerään niitä eri painoksia, mutta kansivariaatioista en viitsi välittää sen kummemmin kuin että totean niiden olemassaolon ja katselen ja vertailen niitä valokuvista.".



MATTI "RAG" PAANANEN




Horoscope (1973)





FinnArctic-esittely:

"Dear Friend!

The record you're holding in your hand right now is a real Product of Spirits. It was in 1967, when the Great Spirits visited me for a cup of coffee and ordered: "Write music to the characters of every person in the world!" Immediately I grabbed my notebook with the intention of interviewing all the people in the world, but the spirits nailed the door so that I couldn't get out of my house, and announced with horrible laughter: "We meant THE HOROSCOPE! Make a humble attempt to interpret all 12 signs as well as you can." I did that."

- Matti "Rag" Paananen -

Recorded in 1972 in Pekka Nurmikallio's much-loved, cramped and small two-track studio with top men Ilpo Saastamoinen, Ilkka Willman, Esko Rosnell, and Seppo "Paroni" Paakkunainen. How well Paananen has succeeded in his task might make for an interesting topic, eh?



Muistan oikein hyvin kun lainasin LP:n Leppävaaran Sellon kirjastosta puuhatessani FinnArcticin parissa. En tiennyt tästä levystä ennalta yhtään mitään, kun vinyylihyllyä selatessani bongasin sen. Ajattelin, että näyttää kiinnostavalta, tämänhän voisi panna jakoon. Menin tiskille virkailijan luo, ja kun hän skannasi viivakoodia, hän huomasi että levyä ei ollut merkitty Helmet-tietokantaan. Levylle piti luoda pikatietue ennen kuin lainaaminen onnistui. Ajattelin, että haa, olen ensimmäinen joka lainaa tuon levyn, se on varmaan sitten erinomaisessa kunnossa.

Kaikkea muuta. Levy oli naarmuinen, ja sitä mp3-muotoon siirtäessäni vietin pitkän ja hikisen hetken yrittäessäni saada aikaiseksi mahdollisimman hyvän rippauksen. Onneksi minulla oli USB-vinyylisoitin, joten lopputulos ei kuulostanut sentään ihan surkealta.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Kuva
CINEMA Cinema (1984) Roope / Suurten lasten yö (1986) FinnArctic-esittely: "It's silly to do an introduction to an album / group you can't find any info on. Cinema was a duo which consisted of two unknowns, Risto "Rise" Horttanainen and Juhani Syrjälä. Their only album has a cover which would make you think this is cheesy mid-80's synth. Not exactly. There are synths here, but they're used in a rather conventional way and the music sticks to the basic pop/rock format. It's the lyrics that make you raise an eyebrow or two. The opening track "Kuuhullu" (Moon Mad) really seems to have been written during a fit of moon madness, as it makes absolutely no sense. The rest of the songs are more comprehensible, but Syrjälä avoids all clichés in his lyrics and displays an original way of expressing what he wants to say. "Lue Matti lue" tells about a noble schoolboy who struggles the best he can with his homework, wanting to...
Lue lisää

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Kuva
THAI STICKS Saalistaja / Ennustus (1984) Paha tyttö / Peluri (1985) Vuonna 1985 nauhoitin radion Nuorten Sävellahja 22001:stä kasetille Paha tyttö -biisin. Joulukuussa 2010 muistelin taas sitä biisiä melko neutraalein fiiliksin ja mietin, että jospa nyt hankkisin singlen kun se näyttää olevan Divari Kankaalla myynnissä. Tein tilauksen, odottamatta kuitenkaan liikoja. Single vastasi odotuksiani, ei nyt mitään ihmeellistä, mutta aivan kuunneltava. Lokakuussa 2016 huomasin Saalistajankin Black and Whitessa, ja otin mukaani. Se on kutakuinkin samaa tasoa. Thai Sticks ei ollut mikään huippulupaava rock-yhtye, mutta heillä oli rahkeita kahteen aivan kelpoon sinkkuun. Eri Esittäjiä: THANK GOD IT'S FRIDAY Various Artists: Thank God It's Friday (The Original Motion Picture Soundtrack) (1978) Onhan ollut Discogsissa vääntöä meikäläisellä tämän levyn oikeasta painoksesta. Yhdenkään version matriisimerkinnät eivät ole täsmänneet täysin, j...
Lue lisää

Sleepy Sleepers

Kuva
SLEEPY SLEEPERS Sinulle äiti (1975) Livet i bordell (1976) Takaisin Karjalaan (1977) Holiday in New York '59 (1978) The Mopott Show (1979) Metsäratio (1980) Levyraati (1981) In the Rio - 25th Anniversary Edition (1982) Chinese Nights (1983) Sakke & Mato: Tohtori Pöhön aerobix! (1984) Sliippareiden biisinnimille tuli naureskeltua jo 90-luvun alussa Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjaa kirjastossa tavatessa, ja silloin jo syttyi ajatus, että haluaisinpa kuulla nuo levyt. Jo 80-luvulla olin huomannut Hevi tappaa-, Järkee vai ei- ja Kesämopo-hitit, ja 90-luvun alkupuoliskolla nauhoitin radiosta ainakin Murhan, Haloo Warsowan ja Keskiyön aikaan (ja Kuka mitä hähin syksyllä 1994), ja ajattelin ettei tämä niin pahalta kuulosta. Päätin lopulta kokeilla Holiday in New York '59 -CD:llä, koska halusin kuulla Syö lanttuva -hitin. Tulikin valittua levy, jolla on muutama klassinen Sleepy Sleepers -biisi ja loput täytettä. Nauhoitin silti koko le...
Lue lisää