National Lampoon

NATIONAL LAMPOON



Radio Dinner (1972)

Lemmings (1973)

The Missing White House Tapes (1974)

Official National Lampoon Stereo Test and Demonstration Record (1974)

Gold Turkey (1975)

Good-Bye Pop (1975)

That's Not Funny, That's Sick! (1977)

Greatest Hits of the National Lampoon (1978)

Se taisi alkaa 1995, jolloin olin Taalintehtaalla sivarina. Kuuntelin yhtenä päivänä Jake Nymanin Onnenpäivää. Jake soitti sarjan rock-muusikoille omistettuja tribuutteja ja parodioita, kuten Kari Peitsamon Skootterin Ethän vertaa mua Elvikseen, Hectorin Neitoperhon (Leonard Cohenille) ja National Lampoonin Neil Young -irvailun Old Maid (Southern California Brings Me Down). Viimeksimainittu oli aivan mieletön. Hienosti neilyoungmaisella falsettivinkumisella laulettu, ja upeaa kitarointia.

Seuraaviin mainintoihin National Lampoonin levyistä törmäsin vanhoissa Soundi-lehdissä. Leppävaaran kirjastossa huomasin Dr Dementon radio-ohjelmissa soitetuista novelty-hiteistä koostetut kokoelma-CD:t. Niistä ensimmäinen löytöni oli Dementia 2000: Dr. Demento's 30th Anniversary Collection, jolla oli mukana mm. National Lampoonin Deteriorata. Nämä Dr. Demento -kokoelmat saivat minut aivan pähkinöiksi, lainasin kaikki jotka pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyivät ja nauhoitin hyvät biisit kaseteille. Lisäksi löysin Leppävaaran kirjastosta Lemmings-LP:n, jonka myös nauhoitin kasetille - kokonaan. Elettiin vielä 90-luvun loppua, jolloin Leppävaaran kirjasto oli vanhalla syrjäisellä paikallaan erinäisten oppilaitosten tuntumassa.





Lemmings oli mielettömän hauskaa Woodstock-parodiaa. Viime vuonna kuuntelin Woodstock-triplan ensimmäistä kertaa läpi, ja silloin Lemmings muuttui vielä hauskemmaksi ja nokkelammaksi. Eli kannattaa kuunnella tuo Woodstock-kokoelma ensin ja Lemmings vasta sitten, jotta kaikki vitsit menevät himaan.





Jatkoin National Lampoonin levyjen etsimistä. Tikkurilan kirjastossa oli lainattavissa White Album (1980), ja ei lainattavissa Good-Bye Pop, jonka kuuntelin sitten kirjaston musiikkiosastossa. White Album osoittautui hyvin vaisuksi hillittömästä kannesta huolimatta, mutta Good-Bye Pop oli rautaa.

Yllättävän helposti löytyi National Lampoon -älppäreitä kun vain etsiskeli. VR:n makasiinien kirpputorilta ostin Gold Turkeyn ja Greatest Hitsin. Black and Whitesta löytyivät yksi kerrallaan lähes kaikki muut paitsi Radio Dinner, joka hoitui kotiin MusicStackin kautta huhtikuussa 2006.

Sex, Drugs, Rock'n'Roll, and the End of the World järjestyi kuunneltavaksi vissiin iTunesin kautta, ja se oli aivan kurja levy.





Kuuntelin toissavuonna YouTubesta vielä stereotestiparodian Official National Lampoon Stereo Test and Demonstration Record, josta tuskin olin edes tietoinen. Oli jäänyt ihan tutkani alle koko levy. Se oli yllättävän hauska - niinpä hommasin sen MusicStackin kautta viime toukokuussa.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Kuva
CINEMA Cinema (1984) Roope / Suurten lasten yö (1986) FinnArctic-esittely: "It's silly to do an introduction to an album / group you can't find any info on. Cinema was a duo which consisted of two unknowns, Risto "Rise" Horttanainen and Juhani Syrjälä. Their only album has a cover which would make you think this is cheesy mid-80's synth. Not exactly. There are synths here, but they're used in a rather conventional way and the music sticks to the basic pop/rock format. It's the lyrics that make you raise an eyebrow or two. The opening track "Kuuhullu" (Moon Mad) really seems to have been written during a fit of moon madness, as it makes absolutely no sense. The rest of the songs are more comprehensible, but Syrjälä avoids all clichés in his lyrics and displays an original way of expressing what he wants to say. "Lue Matti lue" tells about a noble schoolboy who struggles the best he can with his homework, wanting to...
Lue lisää

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Kuva
THAI STICKS Saalistaja / Ennustus (1984) Paha tyttö / Peluri (1985) Vuonna 1985 nauhoitin radion Nuorten Sävellahja 22001:stä kasetille Paha tyttö -biisin. Joulukuussa 2010 muistelin taas sitä biisiä melko neutraalein fiiliksin ja mietin, että jospa nyt hankkisin singlen kun se näyttää olevan Divari Kankaalla myynnissä. Tein tilauksen, odottamatta kuitenkaan liikoja. Single vastasi odotuksiani, ei nyt mitään ihmeellistä, mutta aivan kuunneltava. Lokakuussa 2016 huomasin Saalistajankin Black and Whitessa, ja otin mukaani. Se on kutakuinkin samaa tasoa. Thai Sticks ei ollut mikään huippulupaava rock-yhtye, mutta heillä oli rahkeita kahteen aivan kelpoon sinkkuun. Eri Esittäjiä: THANK GOD IT'S FRIDAY Various Artists: Thank God It's Friday (The Original Motion Picture Soundtrack) (1978) Onhan ollut Discogsissa vääntöä meikäläisellä tämän levyn oikeasta painoksesta. Yhdenkään version matriisimerkinnät eivät ole täsmänneet täysin, j...
Lue lisää

Johanna - kaikki singlet 1979-1984, osa 1

Kuva
Koska mainio CD-boksisarja Love Records - kaikki singlet ei ole saanut jatkoa vastaavanlaisesta Johanna-boksisarjasta, päätin tehdä digitaalimuotoisen kokoelman oman tietokoneeni kovalevylle. En toki saanut aikaiseksi täydellistä kokoelmaa - kaikkiaan 24 biisiä puuttuu - mutta harvinaistakin materiaalia löytyy minulta sen verran, että ajattelin julkaista tämmöisen katsauksen Johannan ja sen alamerkkien sinkkuihin. Eli mukana on myös Black Label Series-, Numerot-, Karhu- ja California-singlejä. Lajittelin koko hoidon tietokoneelleni yhteen ja samaan kansioon tässä järjestyksessä: JHNS- 101     7"      Ratsia: Lontoon skidit / Kassapäät     1979 Johanna avasi singlesarjan komealla klassikolla. "Lontoon skidit" asettaa vastakkain Lontoon hulinat ja Pihtiputaan virikkeettömyyden jo piirretyssä kannessaan, ja kysyy kummassa paikassa oikeasti onkaan tylsää. B-puolella haukutaan nuorten rahoja nyhtäviä helppoheikkejä, j...
Lue lisää