RAH Band

RAH BAND

Jiggery Pokery / Porridge (1977)

The Crunch and Beyond (1978)

Falcon / Tokyo Flyer (1980)

Falcon / Falcon 2 (1980)

RAH Band (1981)

Slide / Drat That Cat (1981)

Going Up (1983)

Questions (What You Gonna Do) / Questions (Teasers Mix) - Falcon 2 (New Remix) (1983)

Sam the Samba Man / Rising Star - Dream Street (1984)

RAH Bandin perusti brittiläinen tuottajasuuruus Richard A. Hewson sen jälkeen, kun kukaan ei ottanut vakavasti hänen haluaan ryhtyä biisinkirjoittajaksi. Eihän levytuottaja voi kirjoittaa biisejä, hänelle sanottiin. Niinpä Hewson perusti oman studiobändinsä jonka kautta hän saattoi saada sävellyksiään julki.

RAH Bandista kuulin ensimmäistä kertaa jo 1985, jolloin hitti Clouds Across the Moon soi mm. Tapani Ripatin vetämässä Ocsidissa, Nuorten Sävellahjassa sekä kokoelma-LP:llä, jonka isä oli ostanut. Clouds Across the Moonista tuli joksikin aikaa lempikappaleeni, se valloitti sydämeni täydellisesti.

Olin utelias kuulemaan lisää RAH Bandia, mutta se osoittautui ennen pitkää toivottoman hankalaksi toiveeksi toteuttaa. En kuullut mistään bändiä enempää ennen kuin vasta joskus 90-luvun alussa, kotona. Äidin ja isäpuolen levyhyllyssä oli kokoelma-LP Soul Shakin', jolla oli kaksi kerrassaan hienoa RAH Bandin kappaletta: Falcon ja Slide. Innoissani nauhoitin molemmat kasetille, ja tutkin kirjastossa tietokirjasta RAH Bandin diskografiaa, että mitä levyjä yhtye teki. Laitoin kaikki LP:t toivelistalleni.

90-luvun loppupuolella löysin Black and Whitesta LP:n Mystery, joka tuotti ikävä kyllä pettymyksen. Siinä oli Clouds Across the Moon ja Night Wind, eikä mitään muuta hyvää.

Onneksi tuli sittemmin MusicStack, sieltä tilasin kaikki vinyylit. Going Up toukokuussa ja nimikkolevy syyskuussa 2006. Singleistä Slide ja Jiggery Pokery syyskuussa 2007. Questions heinäkuussa ja Sam the Samba Man syyskuussa 2008.

The Crunch and Beyond minulla oli vuosia vain venäläisestä mp3-verkkokaupasta ostamanani digitaalikopiona, jonka olin polttanut CD-R:lle. The Crunch and Beyond oli vinyylinä hirmu kallis, mutta onneksi se oli julkaistu CD:nä. Yritin kahdesti tilata MusicStackista CD:n toukokuussa 2006, mutta molemmilla kerroilla tilaus peruutettiin. Hommasinkin CD:n sitten Amazonin kautta syyskuussa 2010. Ainoa CD:n tuottama pettymys oli, että kannet oli vaihdettu. Niinpä CD:täni koristavat paperitulosteet alkuperäisistä vinyylikansista.

The Crunch and Beyond on kiva levy, yhdellä varauksella. Musiikkia dominoiva syntetisaattorisoundi on pitemmän päälle pikkuisen ärsyttävä. Ei paljoa, mutta kyllä se on hyvä juttu, että vuoden 1981 nimikko-LP:llä hallitsevana soittimena on saksofoni. Sitä kuuntelee mieluummin. The Crunch and Beyondin parhaat biisit ovat muuten Beyond ja Space Race, niiden aikana levy huipentuu.

Vuoden 1981 nimikkolevy on vielä pikkuisen parempi kuin TCAB. Falcon ja Slide ovat mahtavia diskosinglejä, Downside Up on kolmas vahva sinkkupoiminta, ja päätöskappale Ride tarjoaa upean loppuhuipennuksen ihanalla melodiallaan, jota toistetaan niin monta minuuttia kuin sitä jaksaa kuunnella (kahdeksan). Dream On ja Dancing on the Moon jäävät pitkästyttäviksi täyteraidoiksi.

Going Up on kokonaan laulettu albumi, laulajana toimi Richard Hewsonin Liz-vaimo joka hoiti myös Clouds Across the Moon -hitin lauluosuuden. Tasainen albumi, ei unohtumattomia helmiä muttei floppiraitojakaan.