Redbone

REDBONE



Redbone (1970)

Potlatch (1970)

Message From a Drum / The Witch Queen of New Orleans (1971)

Already Here (1972)

We Were All Wounded At Wounded Knee / Speakeasy (1973)

Wovoka (1973)

Beaded Dreams Through Turquoise Eyes (1974)





Redbone taisi jäädä yhden hitin kuriositeetiksi, joka ei onnistunut pitämään yleisön mielenkiintoa puolellaan lopulta kauhean pitkään. Minä olen kuitenkin sen verran kuriositeettien perään musiikinkuuntelijana, että Redbone on ja pysyy kiinnostavana yhtyeenä.

Jo lapsena kuulin vanhempieni hallussa olleen kasetin, jolla oli yksi Redbonen kappale, eli se ainoa iso hitti The Witch Queen of New Orleans. Tuossahan se kokoelma onkin, The Greatest Hits of the World - 2 vuodelta 1974. Ei tosin kasettina, mutta kansikuva ja biisilista ovat samat.

1990-luvun alkupuoliskolla olin utelias kuulemaan lisää Redbonea. Kauniaisten kirjastosta lainasin CD:nä Wovokan ja yhden kokoelman - muuta ei ollut missään kirjastossa tarjolla.

Redbonea löytyi lisää divareista vuosikymmenen lopulla. The Witch Queen of New Orleans -CD oli Keltaisessa Jäänsärkijässä, myöhemmin Hippie Shake Records tarjosi Potlatchin, ja Wovoka-LP oli kai Black and Whitessa tarjolla - en tiedä.

MusicStack auttoi loppujen älppäreiden kanssa heinäkuussa 2006. We Were All Wounded At Wounded Knee -seiskan poimin B&W:sta marraskuussa 2016, kun kolusin läpi niiden sinkkulaatikot.





Harva bändi saa aloittaa levytysuransa tuplalevyllä, mutta Redbonella oli riittävästi materiaalia hyvän tuplalevyn tekemiseen. Ei tupla kuitenkaan heidän vahvimpiaan ole, se on aika hillitty ja vähäeleinen myöhempiin levyihin verrattuna. Semmoista rentoa pikku musisointia - mitä nyt kolme pitkää jamipalaa (Jambone, Suite Mode ja Things Go Better...) piristää kokonaisuutta.

Potlatch tarjoaa jo kovempaa kappalemateriaalia, ja on vahva levy.

Message From a Drum (joka tunnetaan myös sen hitin mukaan nimettynä) on Redbonen mestariteos. Ei yhtään turhaa kappaletta, sillä on alusta loppuun pelkkää loistavuutta.





Already Here on melkein yhtä hyvä kuin Message From a Drum. Se on ainoa levy, jolla Arturo Perez soittaa rumpuja, ja hyvin soittikin. Perez vain ei ollut valmis tähdeksi, menestys pelotti häntä, niinpä hän erosi bändistä ja Butch Pillera tuli hänen tilalleen kannujen paukuttelijaksi.

We Were All Wounded At Wounded Knee on harmittavan heikko single. Aihe ja sanoma ovat tärkeitä ja aina huomionarvoisia, mutta lauluna se on epäonnistunut. "You and me" -koukku on tökerö, kunnon melodia puuttuu ja biisi junnaa pahasti.

Wovoka on aika epätasainen levy, mutta kokonaisuus on keskitason yläpuolella ja tarjoaa muutaman huippuhetken, kuten nimikappale, Come and Get Your Love, Clouds in My Sunshine ja vauhdikas loppukliimaksi 23rd and Mad.

Beaded Dreams Through Turquoise Eyes on valju levy, kuten saatoin etukäteen arvatakin. Sen takia välttelin pitkään Cyclesin (1977) kuuntelemista. Lopulta sitten kuuntelin sen Spotifysta, ja olihan se ihan munatonta moskaa. Hurjat intiaanit oli täysin kesytetty kaupallisuushakuisen markkinakoneiston toimesta. Niin siinä käy, kun on liian valtavirrasta poikkeava.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Sleepy Sleepers