Ritchie Valens - Roadmaster - Roadrats - Robert Johnson

RITCHIE VALENS



Ritchie (1959)

La Bamba: The Definitive Collection (2011)









Tuntui The Revolutionary Decades -projektin aikana, että Valensinkin tuotanto pitäisi kerätä itse poltetuille CD-R-levyille. Se ei paljon vaatinutkaan, sen verran suppeaksi tuotanto jäi että yhdelle levylle mahtuivat ne tärkeimmät: kaksi albumia ja Malagueña.

Tuo kakkosalbumi löytyi Rollin' Recordsista toissa vuoden syyskuussa, molemmat albumit sisältävä CD saapui Amazonista viime vuoden maaliskuussa. Pacoima Jr. High -koulussa äänitetystä livestä en olisi piitannut, se on tekniseltä tasoltaan liian kehno, ja minähän en paljoa livelevyistä välitä. Onpahan sillä kokoelmalla kuitenkin mukana.



ROADMASTER








Robots For Ronnie -blogi esitteli Roadmasterin. Bändin levyistä pidin eniten tuosta vuoden 1976 nimikkoalbumista, vaikka Richter ei ollutkaan siitä innostunut. Tulihan viimein hankituksi oikea vinyylikappale viime vuoden heinäkuussa MusicStackin kautta.



ROADRATS




Satisfaction in Jeans / Pink Satin Cloud (1984)

Smoking in the Boysroom / Lips That Touch Liquor (1984)





Hanoi Rocksista pois potkitun Gyp Casinon suomalais-ruotsalaisen bändin taival jäi kananlennoksi. Hommaa ei saatu yrityksistä huolimatta kulkemaan, ja saldo jäi kahteen singleen. Hyvin kulkee rokki, Lips That Touch Liquor on ehkä paras. Se lopullinen kipinä, joka tekisi bändistä jotain kyllin isoa, kuitenkin tuntuu puuttuvan.










ROBERT JOHNSON




Close Personal Friend (1978)





Älkää naurako. Memphisiläinen Robert Johnson oli kitaristina ihan ässä, ja tämä hänen ainoa varsinainen sooloalbuminsa kovaa voimapoppia. Kiitos tämän levyn esittelystä Power Pop Lovers -blogille (vai oliko se Angelon myöhempi blogi Power Pop Criminals? No, jompikumpi). Latasin albumin koneelleni mp3:sina kaikkien muiden blogiin postattujen levyjen tavoin, ja yllätyin tasosta. LP löytyi joitakin vuosia sitten Black and Whitesta hyvin halvalla ja pientä cutout-lovea lukuunottamatta hyväkuntoisena.

Takakansi kertoo, että Johnsonin ura on keskittynyt Memphisiin, missä hänet kasvatettiin rockabillyn ja R&B:n parissa. Hän on soittanut lukuisilla Isaac Hayesin ja Ann Peeblesin albumeilla sekä Stax Recordsin levyillä.

Johnsonin levy äänitettiin Memphisissä ja New Yorkissa. Avustajina toimivat mm. kokenut rock- ja R&B-basisti Dave Cochran, ja Blair Cunningham, jolla on yhdeksän veljeä, kaikki muutkin rumpaleita.

Johnsonista itsestään kerrotan, että hän on eksentrikko, joka diggaa vaaleanpunaisia vaatteita, hulavanteita, Elvis Presleyä, vanhoja kitaroita ja muistoesineitä 50-luvulta. Hän on intohimoinen levyjenkeräilijä, opiskelee aasialaista itsepuolustusta, syö terveysruokaa, hyppää narua ja kertoo vielä, että LP:n tittelin mainitsema "close personal friend" on hänen kitaransa.

Yhtenä ongelmana taisi olla, että tuon näköinen jätkä kannessa ei ole mikään myyntivaltti. Suuri yleisö ei selvästikään pitänyt Johnsonia uskottavan näköisenä, ja LP siirtyi nopeasti alehyllyihin. Toinen ongelma oli, että levymerkki Infinity Records meni konkurssiin pian LP:n julkaisun jälkeen, joten promotointi jäi kai olemattomaksi. Sääli, sillä levyllä riittää hauskaa menoa. Vuosien varrella Close Personal Friend on kerännyt kulttimainetta, ja brittimerkki Angel Air teki siitä CD-painoksen vuonna 2008.

Johnsonilta julkaistiin toisena omana levynä vielä rykelmä Memphisissä äänitettyjä demoja vuonna 1979, mutta vain Englannissa.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Kuva
CINEMA Cinema (1984) Roope / Suurten lasten yö (1986) FinnArctic-esittely: "It's silly to do an introduction to an album / group you can't find any info on. Cinema was a duo which consisted of two unknowns, Risto "Rise" Horttanainen and Juhani Syrjälä. Their only album has a cover which would make you think this is cheesy mid-80's synth. Not exactly. There are synths here, but they're used in a rather conventional way and the music sticks to the basic pop/rock format. It's the lyrics that make you raise an eyebrow or two. The opening track "Kuuhullu" (Moon Mad) really seems to have been written during a fit of moon madness, as it makes absolutely no sense. The rest of the songs are more comprehensible, but Syrjälä avoids all clichés in his lyrics and displays an original way of expressing what he wants to say. "Lue Matti lue" tells about a noble schoolboy who struggles the best he can with his homework, wanting to...
Lue lisää

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Kuva
THAI STICKS Saalistaja / Ennustus (1984) Paha tyttö / Peluri (1985) Vuonna 1985 nauhoitin radion Nuorten Sävellahja 22001:stä kasetille Paha tyttö -biisin. Joulukuussa 2010 muistelin taas sitä biisiä melko neutraalein fiiliksin ja mietin, että jospa nyt hankkisin singlen kun se näyttää olevan Divari Kankaalla myynnissä. Tein tilauksen, odottamatta kuitenkaan liikoja. Single vastasi odotuksiani, ei nyt mitään ihmeellistä, mutta aivan kuunneltava. Lokakuussa 2016 huomasin Saalistajankin Black and Whitessa, ja otin mukaani. Se on kutakuinkin samaa tasoa. Thai Sticks ei ollut mikään huippulupaava rock-yhtye, mutta heillä oli rahkeita kahteen aivan kelpoon sinkkuun. Eri Esittäjiä: THANK GOD IT'S FRIDAY Various Artists: Thank God It's Friday (The Original Motion Picture Soundtrack) (1978) Onhan ollut Discogsissa vääntöä meikäläisellä tämän levyn oikeasta painoksesta. Yhdenkään version matriisimerkinnät eivät ole täsmänneet täysin, j...
Lue lisää

Johanna - kaikki singlet 1979-1984, osa 1

Kuva
Koska mainio CD-boksisarja Love Records - kaikki singlet ei ole saanut jatkoa vastaavanlaisesta Johanna-boksisarjasta, päätin tehdä digitaalimuotoisen kokoelman oman tietokoneeni kovalevylle. En toki saanut aikaiseksi täydellistä kokoelmaa - kaikkiaan 24 biisiä puuttuu - mutta harvinaistakin materiaalia löytyy minulta sen verran, että ajattelin julkaista tämmöisen katsauksen Johannan ja sen alamerkkien sinkkuihin. Eli mukana on myös Black Label Series-, Numerot-, Karhu- ja California-singlejä. Lajittelin koko hoidon tietokoneelleni yhteen ja samaan kansioon tässä järjestyksessä: JHNS- 101     7"      Ratsia: Lontoon skidit / Kassapäät     1979 Johanna avasi singlesarjan komealla klassikolla. "Lontoon skidit" asettaa vastakkain Lontoon hulinat ja Pihtiputaan virikkeettömyyden jo piirretyssä kannessaan, ja kysyy kummassa paikassa oikeasti onkaan tylsää. B-puolella haukutaan nuorten rahoja nyhtäviä helppoheikkejä, j...
Lue lisää