Eri Esittäjiä: Sunnuntaina sataa aina & Suomi-rock 1 & 2

Eri Esittäjiä: SUNNUNTAINA SATAA AINA

Various Artists: Sunnuntaina sataa aina (1989)

Harri-kaverini antoi minulle mp3:t tästä Tapio Rautavaara -tribuutista siihen aikaan kun molemmat pyörimme RateYourMusicissa. Hyväksyin levyn musiikillisen sisällön ja poltin sen levylle. Pelle Miljoona on ainoa, joka tuntuu olevan itselleen vieraassa ympäristössä, hänen tulkintansa Huutolaispojan laulusta ei kuulosta luontevalta. Löysin oikean vinyylin itselleni Asematunnelin Levykauppa Äxästä marraskuussa 2015.

Eri Esittäjiä: SUOMI-ROCK 1 & 2

Various Artists: Suomi-rock 1 (1983)

Suomi-rock 2 (1983)

Duuri-Kuuri - Mainiota modernia new wave -vaikutteista rokkia. Nämä olivat julkaisseet jonkin omakustanteen, jonka Miettinen arvosteli Soundin numerossa 6/1982. Tuli myös single "Hengittääkö Heikki / Puhtoinen rakkaus", joka arvioitiin Soundin numerossa 11/1982.

Isi Martikainen & Taivasten valtakunta - Nopeaa menoa. Syntetisaattori antaa taustalle väriä. Vokalistin hieman kiekuva ääni ei saa minulta varauksetonta kehua.

Distance - Pikkuisen hiomatonta new wave -menorokkia. Oikea ote kuitenkiin jätkillä, soittopuoleen vain hiukan lisää varmuutta ja tiukkuutta ja se olisi siinä. Biisi on hyvä.

Onkel Nurin - Vähän häiritsee, että sanat "bluesia" ja "tyyssija" on pistetty muka rimmaamaan keskenään, mutta muuten ihan hyvä ja tarttuva poprokki.

Osake 7 - Laulajan äänen kuuluvuus jää vähän heikoksi kun meinaa hävitä kovasti paukuttelevalle rumpalille.

Others - Ei ihan skulaa. Kitara junnaa samaa tylsää kuviota, laulaja ei oikein osaa ääntää englantia ja sopisi äänensä puolesta paremmin johonkin kantribiisiin kuin tällaiseen tasaiseen poprokkiin.

H.I.C. Systeemi - Lajissaan OK hardcore-punkkia.

Mindos - Onnen rajat on oikein kivaa poppia. Mindosin LP Joka ilta on kokonaisuutena hyvä muuten, mutta laulajan ääni on vähän siinä ja siinä. 40 minuutin annosta kuunnellessa vokalistin rajoitukset rupeavat puuduttamaan.

Tapa Paha Tapa - Tätäkin bändiä kiinnostaisi kuulla ja ehkä omistaakin lisää. Jännää syntsapoppia. Edelleen mietin, missä Koko elma -CD:n kansi on kuvattu. Tutunnäköinen paikka, jossa olen tainnut käydä joskus maanmittausopiskeluni aikoina ekskursion merkeissä.

Free Feeling Band - Taas bändi, jonka omakustannesinkut haluaisin löytää. Muusikot ovat taidoiltaan ja puhdiltaan jännästi eri tasolla. Vokalisti on liian arka ja varovainen, ja ääntää englantia heikosti. Kosketinsoittaja on aika hyvä, mutta soittaa yksitoikkoisesti. Kitaristia on vaikea kuulla. Rumpali on taitava ja tiukka. 1994 tai 1995 kuulin radiosta rumpali Anssi Nykäsen haastattelun, ja siinä yhteydessä soitettiin tuo Keep Your Soul Alive - silloin kuulin sen biisin ensimmäisen kerran. Otin kasetille talteenkin. Nykänen kertoi, että tuota kappaletta ei saanut feidata, koska hän nimenomaan vaati tiukan rumpukuvion siihen loppuun. Hyvä juttu, tuo lopun raju rumpujenpaukuttelu piristääkin biisiä.

Minulla on kopio kappaleesta "In an Other Time" - siinä muusikoiden ja laulajan suoritukset ovat paremmin balanssissa keskenään. Vähän lisää tiukkuutta kokonaissoittoon niin olisi erinomaista kevytfunkia.

Klaus Fleming - Kantria. Laulaja on tässäkin arka, pehmoinen, suorastaan aneeminen.

Heat Wave - Outo sekoitus kantrivaikutteita, rokkia, rockabillya ja new wavea. Kosketinsoittaja pauhaa taustalla kovasti, mutta hänet on miksattu vaimeaksi.

Patron Saints - punkahtavaa rokkia. Kovaa menoa.

Good Heavens - Laulajalla kunnon rock-ääntä ja -tulkintaa. Mutta kuulostaapa lopputulos kamalan tunkkaiselta.

Hypno - Mitä tämä nyt sitten on... vanhanajan menojazzia moderniin tyyliin sovitettuna? Laulaja honottaa niin, että sanoista on vaikea ottaa selvää.

Suomi-rock 2:

Le Choix - Laulajalla kamalat tuskat päällä. Onko ummetusta vai tappi persiissä?

Linda Vista - Helppoa, kulkevaa, kivaa rockia.

Starway - Toinen versio jonka bändi tästä kappaleesta teki - ensimmäinenhän oli Rock Rallye 77 -kokoelmalla, mutta se jäi kovin vaisuksi, huomaamattomaksi. Nyt on saatu pirteää heviballadin otetta sovitukseen. Kukahan soitti huilua?

Arson - Heviä. Tukkoista on, varsinkin laulupuolella. Ei skulaa niinkuin pitäisi, mutta se on tyypillistä tuon ajan suomiheville.

Toyz - Kohtalaista poprokkia. Kuulostaa siltä, että tässä on aloitteleva heviprogebändi soittamassa rauhallisesti ja kaupallisesti. Laulajan suoritus ei ihan vakuuta, kaipaa hiomista.

Alfa Lavalla - Ihan OK poprokkia.

Jesu - Kas, laulaja-kitaristi Juha "Jesu" Hämäläinen on soittanut sellaisissa bändeissä kuin Lunta, Musta Paraati, Pelle Miljoona OY, The Voice of Mengele ja Yö. Ihan hyvää rokkia. Kunnon loppuräjähdys.

Taxi - Lahtelaista rokkia. Laulajalla kunnon rääkyääni. Laulaja on sittemmin Turo's Hevi Geessä vaikuttanut Pekka Heinänen.

A.O.R. - OK balladikamaa.

Makeat Varpaankynnet - Vaisuhkoa Suomi-reggaeta. Minulla on kopio biisistä "Would You Take", jonka nappasin jostain YLE Areenassa kuultavissa olleesta radio-ohjelmasta. Se on pirteämpi ja parempi kappale. Näiltä piti tulla LP turkulaisella Edge Records -merkillä, joka ehti julkaista vain Fabricsia, Pasi & Mysiiniä ja Fred's Round Baria ennen kuin meni nurin. Tekivät sitten useita omakustannesinkkuja, joista yhtäkään en ole koskaan nähnyt.

Lords of Chaos - Aika hyvää hevipaukuttelua, varsinkin rumpalin osalta. Tuottaja ei tunnu ymmärtäneen genrestä mitään ja on vaimentanut menoa. Taitaa olla The Michael Schenker Groupin kappale.

Hilavitkutin - Ihan hyvää menopoppia.

Hämytutka - Laulaja-kitaristi Jarmo Linna on yhtä kuin Brono Starr, millä nimellä hän teki kaksi levyä Peitsamon kanssa. Tässä hänellä oli laulajana vielä ylikireyttä ja ääntämisessä harjoittelun varaa. Soitto sujuu keskinkertaisesti.

EREC - Laulajan mutina pilaa paljon.

Black Jack - Ihan toimivaa rokkia.