Steve Gibbons (Band)

STEVE GIBBONS (BAND)



Steve Gibbons: Alright Now / Lay Some Lovin' Down (1971)

Short Stories / Stained Glass (1971 / 1996)

Steve Gibbons Band: Any Road Up (1976)

Rollin' On (1977)

Caught in the Act (1977)

Down in the Bunker (1978)

Steve Gibbons: Sonny Day and the Tropics / Give It Back (1979)

Steve Gibbons Band: Get Up and Dance - The Best of Steve Gibbons (1979)

Street Parade (1980)

Saints & Sinners (1981)

B.S.A. / Rock & Roll Blues (1981)

Loving Me, Loving You / That Makes It Tough (Live) - No Money Down (Live) (1982)

Personal Problem / Old Time Rock'n'Roll (1986)





Kun Soundi-lehti niin kovasti jaksoi länkyttää minulle Steve Gibbonsin erinomaisuudesta kun lueskelin 70-luvun ja 80-luvun vaihteen numeroita, niin minähän uskoin lopulta.

Itse asiassa olin saanut pienen maistiaisen jo lapsena. Lapsuudenkotini levyhyllyssä oli tämä kokoelma-LP, jolla oli SGB:n versio Chuck Berryn Tulanesta. Muistan, etten pitänyt siitä. Oli ehkä liian rock, liian hurja minulle tai jotain.

Lainasin kirjastosta Down in the Bunkerin. Ei kolahtanut, paitsi Eddy Vortex jonka sentään nauhoitin kasetille. Kului jokunen vuosi, ja kokeilin uudestaan samalla levyllä - kun ei kirjastoista muuta Gibbonsia löytynyt. Lainasin CD-version ja nauhoitin sen kokonaan kasetille, bonusraitoineen päivineen. Aloin tykätä.

Otin riskin ja tein divarikierroksen joskus viime vuosikymmenen alussa, haalien kokoon SGB:n levyjä. Löytyi lopulta kaikki LP:t, mukaanlukien Get Up and Dance -kokoelma, ja vielä myöhemmin Sonny Day and the Tropics -singlekin.





Sonny Day and the Tropics -singlestä kuuntelin pitkään vain b-puolta, koska a-puolihan oli jo Street Paradella. Yhtenä päivänä kuitenkin huomasin, että singlen a-puolella oli kreditoitu eri tuottajat kuin Street Paradella. Silloin vasta kuuntelin a-puolen ensimmäistä kertaa ja sain tietää että sinkulla on eri versio siitä biisistä. Kiva ylläri.

Yhden aukon paikkasi Black and White, kun kovasti, kovasti kaipaamani Short Stories löytyi sieltä CD:nä.





MusicStackista hommasin muutaman singlen lisää: Loving Me Loving You ja Personal Problem kesäkuussa 2008, B.S.A. joulukuussa 2010. Vielä jäi kuitenkin Alright Now -sinkku vaivaamaan. Kas kun sillä on muuallajulkaisematon b-puoli, jota Short Storiesin CD:nä julkaisseet törpöt eivät olleet kaivaneet esiin bonusraidaksi. Lamb to the Slaughter, I'm Going Home ja Tired Clock ovat ihan OK lisiä, mutta mihin unohtui Lay Some Lovin' Down?

Yritin kuumeisesti saada haalituksi Alright Now -singlen jostain, tai edes kopion Lay Some Lovin' Down -biisistä. MusicStackissa oli Alright Now -sinkusta tarjolla korkeintaan promokappaleita, joilla on sama biisi kummallakin puolella. Jos sitäkään. Kukaan ei postannut Lay Some Lovin' Downia YouTubeen eikä minnekään muuallekaan.

Pelastus tuli vihdoin viimein toukokuussa 2014. Kas, kun googlaamalla löytyi sivu Groovecollector.com, ja sieltä myynti-ilmoitus jossa kaupattiin ranskalaispainosta singlestä oliko se nyt 30 vai 40 eurolla. Tein tilauksen, ja hops, sinkku tuli postissa!

Se oli yksi elämäni suurimmista onnenpäivistä. Kuvitelkaa sitä tunnetta, kun on monta vuotta haaveillut jostain tietystä ääriharvinaisesta levystä, ja sitten sen saa vihdoin haltuunsa. Se on sanoinkuvaamaton tunne. Alright Now -sinkku on yksi rakkaimmista levyaarteistani, ja haluan varjella sitä kuin kukkaa kämmenellä.

Niin, millainen se Lay Some Lovin' Down -biisi on? Ei se kestä kuin tasan kaksi minuuttia. Akustista kitaraa, huuliharppua, Gibbons hoilaa suoraan ja kiertelemättä julki lemmen- ja viinanjanoaan jonkun ison naisen edessä.





Short Stories -albumi on melkoisen isosti tuotettu. Gibbonsin ääni taistelee tullakseen kuulluksi pauhaavien taustojen seasta. Mietin, onko liiankin mahtipontista, olisiko voinut sovituksia hillitä vähän.

Suosikkini Gibbonsin levyistä taitaa olla Rollin' On. Sen kakkospuoli - Right Side of Heavenista alkaen - saa minut sellaisen rock-euforian valtaan, ettei mitään rajaa.

Joskus 1990-luvun puolessavälissä - taisi olla juuri silloin kun olin Taalintehtaalla sivarina - tuli telkkarista ohjelmasarja, josta vastasi ex-Paul Oxley's Unit -mies Kjell Ekholm. Sarjassa hän teki lyhyitä dokumentteja joistakin bändeistä / muusikoista. Yksi jakso kertoi tietysti Paul Oxley's Unitista. Toinen kertoi Steve Gibbonsista. En muista siitä Gibbons-jaksosta juuri muuta kuin B.S.A. -biisin joka soi taustalla kun näytettiin Gibbonsia ajamassa autolla. Välillä kuvattiin miehen keikkailua ja painotettiin sitä, että Gibbons on melkoinen kokemus keikoilla. Olisipa kiva nähdä tuo ohjelma uudestaan.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Kuva
CINEMA Cinema (1984) Roope / Suurten lasten yö (1986) FinnArctic-esittely: "It's silly to do an introduction to an album / group you can't find any info on. Cinema was a duo which consisted of two unknowns, Risto "Rise" Horttanainen and Juhani Syrjälä. Their only album has a cover which would make you think this is cheesy mid-80's synth. Not exactly. There are synths here, but they're used in a rather conventional way and the music sticks to the basic pop/rock format. It's the lyrics that make you raise an eyebrow or two. The opening track "Kuuhullu" (Moon Mad) really seems to have been written during a fit of moon madness, as it makes absolutely no sense. The rest of the songs are more comprehensible, but Syrjälä avoids all clichés in his lyrics and displays an original way of expressing what he wants to say. "Lue Matti lue" tells about a noble schoolboy who struggles the best he can with his homework, wanting to...
Lue lisää

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Kuva
THAI STICKS Saalistaja / Ennustus (1984) Paha tyttö / Peluri (1985) Vuonna 1985 nauhoitin radion Nuorten Sävellahja 22001:stä kasetille Paha tyttö -biisin. Joulukuussa 2010 muistelin taas sitä biisiä melko neutraalein fiiliksin ja mietin, että jospa nyt hankkisin singlen kun se näyttää olevan Divari Kankaalla myynnissä. Tein tilauksen, odottamatta kuitenkaan liikoja. Single vastasi odotuksiani, ei nyt mitään ihmeellistä, mutta aivan kuunneltava. Lokakuussa 2016 huomasin Saalistajankin Black and Whitessa, ja otin mukaani. Se on kutakuinkin samaa tasoa. Thai Sticks ei ollut mikään huippulupaava rock-yhtye, mutta heillä oli rahkeita kahteen aivan kelpoon sinkkuun. Eri Esittäjiä: THANK GOD IT'S FRIDAY Various Artists: Thank God It's Friday (The Original Motion Picture Soundtrack) (1978) Onhan ollut Discogsissa vääntöä meikäläisellä tämän levyn oikeasta painoksesta. Yhdenkään version matriisimerkinnät eivät ole täsmänneet täysin, j...
Lue lisää

Johanna - kaikki singlet 1979-1984, osa 1

Kuva
Koska mainio CD-boksisarja Love Records - kaikki singlet ei ole saanut jatkoa vastaavanlaisesta Johanna-boksisarjasta, päätin tehdä digitaalimuotoisen kokoelman oman tietokoneeni kovalevylle. En toki saanut aikaiseksi täydellistä kokoelmaa - kaikkiaan 24 biisiä puuttuu - mutta harvinaistakin materiaalia löytyy minulta sen verran, että ajattelin julkaista tämmöisen katsauksen Johannan ja sen alamerkkien sinkkuihin. Eli mukana on myös Black Label Series-, Numerot-, Karhu- ja California-singlejä. Lajittelin koko hoidon tietokoneelleni yhteen ja samaan kansioon tässä järjestyksessä: JHNS- 101     7"      Ratsia: Lontoon skidit / Kassapäät     1979 Johanna avasi singlesarjan komealla klassikolla. "Lontoon skidit" asettaa vastakkain Lontoon hulinat ja Pihtiputaan virikkeettömyyden jo piirretyssä kannessaan, ja kysyy kummassa paikassa oikeasti onkaan tylsää. B-puolella haukutaan nuorten rahoja nyhtäviä helppoheikkejä, j...
Lue lisää