Willie Hutch - Wilson Pickett - Wire - Woodoo

WILLIE HUTCH



The Mack (1973)

The Mark of the Beast (1974)

Ode to My Lady (1975)

Concert in Blues (1976)

Havin' a House Party (1977)





Willie Hutch on minun kirjoissani aika luottonimi. 12 albumia olen häneltä kuullut, ja vain 1985 julkaistu Making a Game Out of Love on osoittautunut keskinkertaiseksi. Ode to My Ladyn uskalsin poimia heinäkuussa 2017 Black and Whitesta ihan ilman että olin kuullut siltä yhtään biisiä. Peruskamaa, hyvää muttei loistavaa soulia.

Eniten himotti The Mack -leffan soundtrack vuodelta 1973. Se on mieletön! Oikea vinyyli löytyi Hakaniemen Levykauppa Äxästä viime helmikuussa. Jo seuraavana päivänä poimin Rolling Recordsista loput kolme levyä.



WILSON PICKETT




In the Midnight Hour (1965)

The Exciting Wilson Pickett (1966)

The Wicked Pickett (1967)

I'm in Love & The Midnight Mover (1968)

In Philadelphia (1970)

Miz Lena's Boy (1973)

Pickett in the Pocket (1974)

Join Me and Let's Be Free (1975)





Wilson Pickett kuuluu suosikki-soul-laulajiini. Hän on niin takuuvarma nimi, että voin huoletta ostaa minkä tahansa hänen levynsä, ja taatusti kelpaa. Nämä ovat löytyneet tähän mennessä.



WIRE




Pink Flag (1977)

Chairs Missing (1978)

154 (1979)





Kirjastoista vuonna 2001 lainaamiltani punk-kokoelmilta löytyi niin kivoja Wire-biisejä, että päätin lainata kirjastoista albumitkin. Joitakin hyviä biisejä löytyi lisää, ja ennen pitkää minulla oli CD-R-kopiot. Oikeat CD:t ostin 2013-2014 Jäänsärkijästä.

Chairs Missing on Wiren mestariteos. Melkein kaikissa kappaleissa on jokin hyvä ja jännä idea tai useampi. Vain pisin raita, lähemmäs kuusiminuuttinen Mercy, jää mitäänsanomattomaksi. Muuten albumi siirtyy kiehtovasta tunnelmasta toiseen.

154 on rasittava levy, jolta kuitenkin löytyy yksi huippubiisi, se "Map Ref. 41ºN 93ºW". Siinä ja siinä, jaksanko kuitenkaan kahlata kaiken läpi vain sen kuullakseni.



WOODOO




Taikakulkunen (1971)






Muutama vuosi ennen Rocketin CD-julkaisua, Taikakulkunen löytyi netistä kuunneltavaksi aika erikoisesta paikasta. Joku progefanaatikko oli kerännyt mp3-muodossa valtavat määrät progelevyjä eri maista, ja perustanut joka maalle oman blogisivuston, joihin hän oli sitten uploadannut albumit kuunneltaviksi - ei mp3:sina tai ZIP / RAR -paketteina, vaan striimeinä. Senkun klikkasi Play-nappulaa, ja albumi lähti soimaan sillä nettisivulla. Biisilistoja ei kuitenkaan näkynyt missään, joten tuppasi jäämään arvoitukseksi minkä nimistä kappaletta milloinkin kuuntelee, ellei hakenut biisilistaa joltain toiselta nettisivulta.

Suomalaisille progelevyille omistetulla sivustolla oli myös Woodoon levy kuunneltavana hyvälaatuisena vinyylisiirtona. Tiesin biisilistan, koska minua oli 90-luvun alusta asti kiinnostanut kuulla levy - Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjan ansiosta. Pistin albumin soimaan, äänitin musiikin mp3-muotoon ja poltin CD-R:n.

RateYourMusicissa ei ollut Taikakulkusen biisilistaa. Ainoa nettisivu jolta biisilistan löysin, oli jokin venäläinen foorumintapainen, jolla jaeltiin torrenttitiedostoa. Käytin sitä sivua referenssinä kun lisäsin RYMissä Taikakulkuselle biisilistan, ja moderaattorit hyväksyivät sen.

Pidin Taikakulkusesta heti ensikuulemalla. Mukava afrojazz-henkinen albumi. On vain kovin lyhyt vaivaisella 28 minuutin kestollaan.







Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Kuva
CINEMA Cinema (1984) Roope / Suurten lasten yö (1986) FinnArctic-esittely: "It's silly to do an introduction to an album / group you can't find any info on. Cinema was a duo which consisted of two unknowns, Risto "Rise" Horttanainen and Juhani Syrjälä. Their only album has a cover which would make you think this is cheesy mid-80's synth. Not exactly. There are synths here, but they're used in a rather conventional way and the music sticks to the basic pop/rock format. It's the lyrics that make you raise an eyebrow or two. The opening track "Kuuhullu" (Moon Mad) really seems to have been written during a fit of moon madness, as it makes absolutely no sense. The rest of the songs are more comprehensible, but Syrjälä avoids all clichés in his lyrics and displays an original way of expressing what he wants to say. "Lue Matti lue" tells about a noble schoolboy who struggles the best he can with his homework, wanting to
Lue lisää

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Kuva
THAI STICKS Saalistaja / Ennustus (1984) Paha tyttö / Peluri (1985) Vuonna 1985 nauhoitin radion Nuorten Sävellahja 22001:stä kasetille Paha tyttö -biisin. Joulukuussa 2010 muistelin taas sitä biisiä melko neutraalein fiiliksin ja mietin, että jospa nyt hankkisin singlen kun se näyttää olevan Divari Kankaalla myynnissä. Tein tilauksen, odottamatta kuitenkaan liikoja. Single vastasi odotuksiani, ei nyt mitään ihmeellistä, mutta aivan kuunneltava. Lokakuussa 2016 huomasin Saalistajankin Black and Whitessa, ja otin mukaani. Se on kutakuinkin samaa tasoa. Thai Sticks ei ollut mikään huippulupaava rock-yhtye, mutta heillä oli rahkeita kahteen aivan kelpoon sinkkuun. Eri Esittäjiä: THANK GOD IT'S FRIDAY Various Artists: Thank God It's Friday (The Original Motion Picture Soundtrack) (1978) Onhan ollut Discogsissa vääntöä meikäläisellä tämän levyn oikeasta painoksesta. Yhdenkään version matriisimerkinnät eivät ole täsmänneet täysin, j
Lue lisää

Johanna - kaikki singlet 1979-1984, osa 1

Kuva
Koska mainio CD-boksisarja Love Records - kaikki singlet ei ole saanut jatkoa vastaavanlaisesta Johanna-boksisarjasta, päätin tehdä digitaalimuotoisen kokoelman oman tietokoneeni kovalevylle. En toki saanut aikaiseksi täydellistä kokoelmaa - kaikkiaan 24 biisiä puuttuu - mutta harvinaistakin materiaalia löytyy minulta sen verran, että ajattelin julkaista tämmöisen katsauksen Johannan ja sen alamerkkien sinkkuihin. Eli mukana on myös Black Label Series-, Numerot-, Karhu- ja California-singlejä. Lajittelin koko hoidon tietokoneelleni yhteen ja samaan kansioon tässä järjestyksessä: JHNS- 101     7"      Ratsia: Lontoon skidit / Kassapäät     1979 Johanna avasi singlesarjan komealla klassikolla. "Lontoon skidit" asettaa vastakkain Lontoon hulinat ja Pihtiputaan virikkeettömyyden jo piirretyssä kannessaan, ja kysyy kummassa paikassa oikeasti onkaan tylsää. B-puolella haukutaan nuorten rahoja nyhtäviä helppoheikkejä, joilla ei ole tarjottavanaan muuta kuin tyhji
Lue lisää