Zager & Evans - Zakarrias

ZAGER & EVANS



2525 (Exordium & Terminus) (1969)

Zager & Evans (1970)

Food For the Mind (1971)





Danny Zager ja Rick Evans olivat laulunkirjoittajina toivottoman naiveja tumpeloita ja laulajina puuduttavan keskinkertaisia. Heidän käsistään lähti yksi erinomainen hitti, In the Year 2525, mutta jatko on surullista kuultavaa.

Imuroin netistä kaksi ensimmäistä albumia, ja jouduin toteamaan surulliset tosiseikat. Poltin CD-R-kopiot kuitenkin, ja kuuntelin niitä muutaman kerran. Muutama laulu toimii jotenkin, kuten mielenvikaisen psykopaattisesta Fredistä kertova stoori. Mutta esim. Zager & Evans -nimisellä kakkosalbumilla kaksikko mätti täysin vailla tyylitajua ja makua paksua psykedeliasotkua tajuttomine sanoituksineen, ja levyn kuunteleminen on koettelemus.





Food For the Mind -LP:stä en löytänyt latauslinkkiä netistä. Päätin tilata levyn MusicStackin kautta maaliskuussa 2008. En odottanut paljoa, oikeastaan. Ehkä mielessäni oli pieni toive, että duo olisi vihdoin kolmannella albumillaan päässyt eroon pahimmasta lapsellisesta ja naivista hippi-ideologiastaan, löytänyt jyvän ja onnistunut.

No jaa, ei Food For the Mind ole ollenkaan niin mauton levy kuin nimikko-LP, mutta aika vähän kehumisen arvoista tässäkin on. Hydra 15,000 on outo laulu tulevaisuuden tieteellisestä kokeesta, jonka tarkoituksena on suodattaa ihmismielestä kaikki pahat piirteet pois ja tuottaa maailmaan täydellinen ihminen, joka vain haluaa ylläpitää rauhaa ja rakastaa varauksettomasti kaikkia kanssaihmisiään. Believe in the Man With a Dream on melko hyvä tarinalaulu kautta historian mullistavia keksintöjä tehneistä neroista. Biisi sisältää turhan skeptisyyden vastaista sanomaa. Brother Can You Spare a Dime -versio on onnistunut, taustahälyä ja muuta pientä kokeilua harrastetaan aika hyvin.

Siinä se. Muuten Food For the Mind ei oikein skulaa, muttei sentään ärsytä.

Ensi-LP löytyi marraskuussa 2015 Kampin Äxästä, nimikkolevyn sain MusicStackin kautta viime vuoden kesäkuussa.



ZAKARRIAS




Zakarrias (1971)





Tämä albumi tuntui vuosia sitten olevan tarjolla joka toisessa netin progeblogissa. Silloin 10+ vuotta sitten aika harvoin otin mitään progelevyjä kuultavakseni, mutta päätin lopulta testata tätä Zakarriasta kun sitä niin joka puolella tyrkytettiin. Sehän oli aika helposti nieltävää kamaa. Poltin siitä CD-R:n.

Zakarriasin henkilöllisyys pysyi pitkään mysteerinä, ennen kuin se joitakin vuosia sitten selvisi. Tammikuussa 2017 hankin viimein Amazonista oikean levyn, mutta tottakai minun piti saada epävirallinen CD, joka on vieläpä niin vanha, että sen ilmestyessä ei herra Zakarriasin henkilöllisyyttä ilmeisesti ollut vielä selvitetty. Niinpä kansibooklet ei anna rahtustakaan infoa (tosin ei ole takeita, että piraatit olisivat vaivautuneet kaivamaan infoa esille vaikka sitä olisikin ollut tarjolla). Netistä onneksi löytyy...

Mies oli itävaltalainen, nimeltään Robert Haumer. Hänen varhainen yhtyeensä Expiration julkaisi 1968 psykedeliasinglen "And the World Will Be a Bird / It Wasn't Right" ennen kuin hän muutti Englantiin. Haumer oli saanut musiikintekijänä vaikutteita bluesrockista, erityisesti Hendrixistä ja Creamistä. Tämä hänen ainoa sooloalbuminsa on soundeiltaan tuhtia, bassovoittoista ja voimakkaasti rummutettua, mutta silti melodista ja enempi tunnelmilla pelaavaa bluesahtavaa progea. Suurin osa materiaalista tuli triolta nimeltä Salt, johon kuuluivat kitaristi Huw Lloyd-Langton (Hawkwind) ja rumpali John Lingwood (Manfred Mann's Earth Band, Steamhammer). Sävellykset ovat Haumerin, sanoitusapua ovat antaneet Samy Birnbach ja mystinen Eva.

Haumerin onnistui saada levytyssopimus Deramin kanssa. Niinpä hän kokosi joukon muusikoita, joihin kuuluivat kosketinsoittaja Peter Robinson (Quatermass, Brand X), pianisti Don Gould (joka hoiti myös jousisovitukset), Geoff Leigh (tuleva Henry Cow -fonisti) ja rumpali Martin Harrison. Haumer itse soitti kitaraa, bassoa ja kazoota. Sitten Deramille valkeni, ettei Haumerilla ollut työlupaa. Juuri julkaistu LP vedettiin äkkiä pois markkinoilta. Vain joitakin harvoja kappaleita oli ehditty myydä. Haumer joutui palaamaan Itävaltaan.

Originaali Zakarrias-LP on harvinaisin Deram-julkaisu ja nykyään monen sadan euron arvoinen.

Itävallassa Haumer kokosi oman Bobby Hammer Bandin, joka julkaisi ainoan singlensä "Modern / Zeit bleibt" vuonna 1981, nimellä BHB. Bobby Hammer -nimellä tuli soolosingle "Papa Was a Rolling Stone" vuonna 1987.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Johanna - kaikki singlet 1979-1984, osa 1