Zape Leppänen - Zazu - Zero Nine - Zones

ZAPE LEPPÄNEN

Stereo World (1984)

Ei mitään Kalevalaa, ei new wavea, ei edes Lovelle sinkun tehneen Limousine-bändin tyylistä kamaa. Tämä on aika tavanomaista ja iisiä poprockia. Semmoista, joka ei tyrkytä itseään, ja jota on kiva laittaa soimaan ihan kuuntelumusikkina. Turnin' Keyssä bändi piiskataan aikamoisen hurjaan menoon, mutta ei yksi ryöpsähdys riitä vaativampaa musafriikkiä tyydyttämään.

ZAZU

Zazu (1975)

Vuosi oli 2009, ja FinnArctic-blogini veteli viimeisiään. Keskityin jakelemaan musiikkia Pirate Bayssa, ja blogissani julkaisin vain postaustekstit. PB:ssä joku suomalainen tarjosi minulle torrentti- tai Rapidshare-linkkiä tämän amerikkalaisen progebändin levyyn. Kokeilin ja pidin siitä. Kommentoin sille tyypille, että Zazu on juuri sellaista melodista progea josta pidän, mutta jatkoin, että kosketinsoittaja ei selvästikään ollut tästä maailmasta. Mies oli samaa mieltä.

Syyskuussa 2017 hommasin Amazonista oikean CD:n. Ei tämä levy useimmiten ole progea, vaan aika perus-jenkkirokkia 70-luvun melodiseen malliin. Kosketinsoittaja John Melnick yltyy viimeisen päälle hurjaksi veikoksi ainoastaan Midnight Trainilla ja sitä seuraavalla kymmenminuuttisella Ittsanottasonattalla, joka on myös se ainoa progeraita. Eli tätä levyä ja sen muusikoita ei kannata arvioida niin hätäisesti kuin minä alunperin tein.

ZERO NINE

Visions, Scenes and Dreams (1982)

Blank Verse (1982)

Headline (1983)

White Lines (1985)

Artikkeliskannaukset:

https://drive.google.com/open?id=1iLtj-8Rccu8Ax58P-bMBm4aXNqZKa8Pj

ZONES

Stuck With You / No Angels (1978)

Sign of the Times / Away From It All (1978)

Mourning Star / Under Influence (1979)

Under Influence (1979)

Zones-yhtyeen Mourning Star -biisi löytyi yhdeltä kirjastosta 2001 lainaamaltani new wave -kokoelmalta. Erinomainen kappale sai himoitsemaan lisää, varsinkin sen jälkeen kun 2003 sain oman tietokoneen ja selailin Allmusicista esille tietoja bändistä.

1976 oli sellainen skottibändi kuin Slik, josta yritettiin Bay City Rollersin kilpailijaa. Slik sai aikaiseksi yhden LP:n ja pari hittisinkkua (Forever and Ever, Requiem), ennen kuin jäsenet totesivat ettei tähän kannata jäädä, kyllä meiltä löytyisi musiikillista taitoa ja kunnianhimoa painavampiinkin juttuihin. Slik oli kuulemma loppuaikoina oikeasti rokkaava ja hyvä bändi, mutta eihän heidän teinityttöyleisönsä ymmärtänyt sellaista arvostaa ja muut eivät edes halunneet korvaansakaan lotkauttaa mokomalle tehtaassa tuotetulle purkkabändille.

Kaverit perustivat PVC2-nimisen bändin, joka teki rajusti punkahtavan EP:n vuonna 1977. Sen jälkeen Midge Ure perusti ensin Sex Pistolsista pois potkitun basistin Glen Matlockin kanssa Rich Kidsin, sitten tulivat Visage, Ultravox ja sooloura. Muut kundit perustivat Zonesin.

Zones pääsi tekemän yhden LP:n Aristalle. Arista yritti kovasti nostaa levyä pinnalle. Yrittämisen tasosta kertoo sekin, että levy julkaistiin viidellä erilaisella kannella: mallinukke, autoja ja parkkimittareita, tietokoneita, kelloja, ja vielä löytyy viides vaihtoehto johon ympättiin kaikki neljä kuvaa. Jokaisen version takakannessa on lähikuva jonkun Zonesin jäsenen naamasta. Minun marraskuussa 2006 MusicStackista tilaamalla saamallani kappaleella on siis tuo kellokansi. Sen takakannessa on kai Billy McIsaacin naama. Samaan syssyyn tilasin Sign of the Times- ja Mourning Star -sinkutkin.

Olisiko minun kellokanteni jotenkin harvinainen, sillä jouduin lisäämään sen sekä RateYourMusiciin että Discogsiin?

Under Influence -LP ei myynyt juuri lainkaan, ja Zonesin taru oli lopussa. Harmi, sillä levy on aika hieno ja olisi ansainnut kunnon huomiota. Ainoa virheliike oli julkaista kummallinen muka-reggae Looking to the Future singlenä, se jää kyllä albumin heikoimmaksi palaksi.