Levymessut Tapiolassa
Vaihteeksi Tapiolassa messuilla, eikä se ollut olosuhteiden osalta miellyttävä kokemus. Kävin Tapiolassa monta kertaa 1990-luvulla ja vielä 00-luvun aikanakin - milloin kirjastossa, milloin divareissa, milloin ihan vain shoppailemassa tavaratalossa, ja kerran Salvador Dali -näyttelyssäkin silloin kun opiskelin graafista suunnittelua. Enpä tunnistanut enää koko paikkaa samaksi. 90-luvun Tapiolasta ei näytä olevan paljonkaan jäljellä, se keskusta jonka muistan on tuhottu ja tilalla on sekasotkua, jossa on vaikea suunnistaa. Minun oli vaikea osata kulkea minnekään metroaseman ja Ainoan muodostamasta sumpusta, ja jos pääsinkin ulos rakennuskomplekseista, tunsin olevani jossain hevonkuusessa. Kaiken lisäksi satoi.
Löysinpähän lopulta Kulttuurikeskuksen ja kirjaston, ja siellähän tuli heti levymyyntipöytää vastaan. Myyjiä oli sopivan kivasti paikalla, muutama tuttu divarinpitäjäkin kuten Rolling Recordsin ja Hippie Shaken tyypit. Tietysti kävin vain suomilevyt läpi. Tarjonnan harvinaisuusaste vaihteli myyjittäin kovasti, minusta tuntui mahtavalta selata laarillista arvokkaita keräilyharvinaisuuksia löytämättä sieltä mitään muuta kuin levyhyllystäni jo löytyviä herkkuja. Vihdoin näinkin päin - lompakko kiittää. Vaan olihan muutamalla myyjällä niitä meikäläisen toivelevyjäkin:
Avaruuslinnun kakkoslevy Siitä jossain päätettiin lähti mukaani satasella. Irwinin levyistä ainoa kaipaamani eli Osta minut (1967) oli yhdellä myyjällä tarjolla uusintapainoksena nimeltä Irwin Goodmanin tarina 3. Kävihän se. Discogsiin voisi laittaa kannet tuosta julkaisusta, siellä on vielä pelkkä etikettikuva.
Dead End 5:n kakkonen Läpilyönti on vihdoin taas hallussani. Minulla oli se 90-luvulla vähän aikaa, vaan meninkin myymään sen pois, enkä ole nähnyt levyä enää missään sen koommin. Olen pelastunut! Alasauma on auki koko matkalta, mutta ohut liimavana pelastaa tilanteen. Vaaralliset Lelut on minulle paha rasti, mutta VL-levyjen kokoelma täydentyi nyt Ystävämme hyönteiset -kiekolla. Sepon ja Anteron sekä Vuodet-sinkun kun vielä löytäisi...
Yksi myyjä kauppasi kattavaa Peitsamo-kokoelmaansa. Kuten eräs jutteluun tuppautunut levyjenkeräilijä totesi, se, että saa jonkun artistin kokoelman täyteen on parasta mitä levymessuilla voi tapahtua. Minä skarppasin viime vuonna Kari Peitsamon suhteen ja sain haalituksi itselleni kuusi puuttunutta 90-luvun levyä. Jäljelle jäivät vielä Vi skall spela rock ja Hoodoo, niistä jälkimmäisen huomasin olevan tarjolla Huuto.netissä marraskuussa, mutten uskaltanut huutaa sitä itselleni kun oli muutto Kontulaan vireillä eikä Suomen postiin voi enää luottaa. No, nyt sain molemmat noukituksi sen myyjän pöydästä. Peitsamot on kerätty, voin hypätä kattoon riemusta!
Sama levyjenostelija tuli vielä myöhemmin juttelemaan. Hän oli ostanut neljä myöhempää, pääosin Rocketin julkaisemaa Karin CD:tä, kuten Hans Pfaallin, Sokean Joen ja valkoisen levyn. Kysyin häneltä, onko hänellä myös Kultakuoriainen- ja Jytäorkesteri tulee taas -singlet (jälkimmäisellähän on vähän harvinaisempi b-puoli). Kerroin myös Wanhan Jokelan tarinoita -CD:stä, joka tuli ulos Pilfink Recordsilta 2011 ja jolla on muuallajulkaisematon Peitsamo-biisi. Tottakai minulta löytyvät nuokin, kuten myös CD-singlet jotka Kari pukkasi ulos 2002-2003 ja EP, joka tuli Riston kanssa tehdyn levyn ohella 2007.
Koko satsi 316 eurolla. Ylitin rajani 16 eurolla, mutta olkoon tämän kerran. Kuukauden päästä olen taas joillain messuilla, ehkä pärjään silloin parinsadan kuluilla?
Aulikki Oksanen, Kaj Chydenius, Agit Prop: Rauhan äiti - Avaruuslintu (1977)
Pirate Bayssa vuonna 2009 joku kyseli olisiko minulla mahdollisesti joitain taistolaislevyjä jaettaviksi. Vastasin ettei ole, tunnen huonosti sitä musiikin kenttää, ja pyysin ehdotuksia. Tyyppi luetteli ylimalkaisehkosti joitain tunnetuimpia nimiä. Kävin läpi Love Recordsin diskografiaa, löysin tämän, lainasin sen Kauniaisten kirjastosta, ja laitoin jakoon seuraavan esittelyn kera:
It's First of May, aka "vappu" here in Finland. It's the official workers' day, which means that everyone has a holiday from work. All the cities are filled with carnivalistic merriment, people walk around with their student's caps on their heads, funny masks on their faces, tooting cheap plastic horns, drink themselves stoned and suffer from a hangover tomorrow. And the city cleaners will work the whole following day getting all the streamers, shards from broken bottles, and other trash away from the streets.
"Vappu" is also a suitable day for singing old leftist workers' songs, which were popular in some circles in the 1970's. Being a neighbouring country to Russia has had its effects, and the left-wing political movement, "taistolaisuusliike" is perhaps the most significant of them. Quite a lot of singing groups used to perform songs about the power of workers and things like that.
"Rauhan äiti" was a four-part cantata which debuted in March 30., 1974. Kaisa Korhonen, Jukka Koskinen, The Agit Prop quartet and the KOM Theater Quartet performed songs with words by Aulikki Oksanen, and music by Kaj Chydenius.
Agit Prop was one of the most prominent leftist choirs in Finland, they released two LPs, "Agit Prop" (1972) and "Laulu kaikille" (1974), and appeared on several compilations.
The KOM Theater made a program named "Avaruuslintu" (Space Bird) to honor the so-called YYA contract, which was signed between Finland and Russia in 1948. YYA stands for Friendship, Cooperation and Assistance. The play debuted in March 4., 1973, Oksanen and Chydenius wrote the songs.
In 1977 the songs for these two plays were assembled by Love Records and released on a single LP. "Rauhan äiti - Avaruuslintu" contains folkish, almost choir-like vocal harmonies and is thus a typical example of the type of music these leftists performed.
If you like this LP, scrounge the discographies of Love Records and another label called Eteenpäin!, they released a lot of records by names like Aulikki Oksanen, Kristiina Halkola, KOM-Teatteri, Meripioneerit, Koiton Laulu, Punainen Lanka, Kaisa Korhonen, Torpeedo, and Avaruuslintu. Eteenpäin! released mainly compilations including various artists.
Löysinpähän lopulta Kulttuurikeskuksen ja kirjaston, ja siellähän tuli heti levymyyntipöytää vastaan. Myyjiä oli sopivan kivasti paikalla, muutama tuttu divarinpitäjäkin kuten Rolling Recordsin ja Hippie Shaken tyypit. Tietysti kävin vain suomilevyt läpi. Tarjonnan harvinaisuusaste vaihteli myyjittäin kovasti, minusta tuntui mahtavalta selata laarillista arvokkaita keräilyharvinaisuuksia löytämättä sieltä mitään muuta kuin levyhyllystäni jo löytyviä herkkuja. Vihdoin näinkin päin - lompakko kiittää. Vaan olihan muutamalla myyjällä niitä meikäläisen toivelevyjäkin:
Avaruuslinnun kakkoslevy Siitä jossain päätettiin lähti mukaani satasella. Irwinin levyistä ainoa kaipaamani eli Osta minut (1967) oli yhdellä myyjällä tarjolla uusintapainoksena nimeltä Irwin Goodmanin tarina 3. Kävihän se. Discogsiin voisi laittaa kannet tuosta julkaisusta, siellä on vielä pelkkä etikettikuva.
Dead End 5:n kakkonen Läpilyönti on vihdoin taas hallussani. Minulla oli se 90-luvulla vähän aikaa, vaan meninkin myymään sen pois, enkä ole nähnyt levyä enää missään sen koommin. Olen pelastunut! Alasauma on auki koko matkalta, mutta ohut liimavana pelastaa tilanteen. Vaaralliset Lelut on minulle paha rasti, mutta VL-levyjen kokoelma täydentyi nyt Ystävämme hyönteiset -kiekolla. Sepon ja Anteron sekä Vuodet-sinkun kun vielä löytäisi...
Yksi myyjä kauppasi kattavaa Peitsamo-kokoelmaansa. Kuten eräs jutteluun tuppautunut levyjenkeräilijä totesi, se, että saa jonkun artistin kokoelman täyteen on parasta mitä levymessuilla voi tapahtua. Minä skarppasin viime vuonna Kari Peitsamon suhteen ja sain haalituksi itselleni kuusi puuttunutta 90-luvun levyä. Jäljelle jäivät vielä Vi skall spela rock ja Hoodoo, niistä jälkimmäisen huomasin olevan tarjolla Huuto.netissä marraskuussa, mutten uskaltanut huutaa sitä itselleni kun oli muutto Kontulaan vireillä eikä Suomen postiin voi enää luottaa. No, nyt sain molemmat noukituksi sen myyjän pöydästä. Peitsamot on kerätty, voin hypätä kattoon riemusta!
Sama levyjenostelija tuli vielä myöhemmin juttelemaan. Hän oli ostanut neljä myöhempää, pääosin Rocketin julkaisemaa Karin CD:tä, kuten Hans Pfaallin, Sokean Joen ja valkoisen levyn. Kysyin häneltä, onko hänellä myös Kultakuoriainen- ja Jytäorkesteri tulee taas -singlet (jälkimmäisellähän on vähän harvinaisempi b-puoli). Kerroin myös Wanhan Jokelan tarinoita -CD:stä, joka tuli ulos Pilfink Recordsilta 2011 ja jolla on muuallajulkaisematon Peitsamo-biisi. Tottakai minulta löytyvät nuokin, kuten myös CD-singlet jotka Kari pukkasi ulos 2002-2003 ja EP, joka tuli Riston kanssa tehdyn levyn ohella 2007.
Koko satsi 316 eurolla. Ylitin rajani 16 eurolla, mutta olkoon tämän kerran. Kuukauden päästä olen taas joillain messuilla, ehkä pärjään silloin parinsadan kuluilla?
Aulikki Oksanen, Kaj Chydenius, Agit Prop: Rauhan äiti - Avaruuslintu (1977)
Pirate Bayssa vuonna 2009 joku kyseli olisiko minulla mahdollisesti joitain taistolaislevyjä jaettaviksi. Vastasin ettei ole, tunnen huonosti sitä musiikin kenttää, ja pyysin ehdotuksia. Tyyppi luetteli ylimalkaisehkosti joitain tunnetuimpia nimiä. Kävin läpi Love Recordsin diskografiaa, löysin tämän, lainasin sen Kauniaisten kirjastosta, ja laitoin jakoon seuraavan esittelyn kera:
It's First of May, aka "vappu" here in Finland. It's the official workers' day, which means that everyone has a holiday from work. All the cities are filled with carnivalistic merriment, people walk around with their student's caps on their heads, funny masks on their faces, tooting cheap plastic horns, drink themselves stoned and suffer from a hangover tomorrow. And the city cleaners will work the whole following day getting all the streamers, shards from broken bottles, and other trash away from the streets.
"Vappu" is also a suitable day for singing old leftist workers' songs, which were popular in some circles in the 1970's. Being a neighbouring country to Russia has had its effects, and the left-wing political movement, "taistolaisuusliike" is perhaps the most significant of them. Quite a lot of singing groups used to perform songs about the power of workers and things like that.
"Rauhan äiti" was a four-part cantata which debuted in March 30., 1974. Kaisa Korhonen, Jukka Koskinen, The Agit Prop quartet and the KOM Theater Quartet performed songs with words by Aulikki Oksanen, and music by Kaj Chydenius.
Agit Prop was one of the most prominent leftist choirs in Finland, they released two LPs, "Agit Prop" (1972) and "Laulu kaikille" (1974), and appeared on several compilations.
The KOM Theater made a program named "Avaruuslintu" (Space Bird) to honor the so-called YYA contract, which was signed between Finland and Russia in 1948. YYA stands for Friendship, Cooperation and Assistance. The play debuted in March 4., 1973, Oksanen and Chydenius wrote the songs.
In 1977 the songs for these two plays were assembled by Love Records and released on a single LP. "Rauhan äiti - Avaruuslintu" contains folkish, almost choir-like vocal harmonies and is thus a typical example of the type of music these leftists performed.
If you like this LP, scrounge the discographies of Love Records and another label called Eteenpäin!, they released a lot of records by names like Aulikki Oksanen, Kristiina Halkola, KOM-Teatteri, Meripioneerit, Koiton Laulu, Punainen Lanka, Kaisa Korhonen, Torpeedo, and Avaruuslintu. Eteenpäin! released mainly compilations including various artists.
Kommentit
Lähetä kommentti