Tietysti on paljon biisejä, joista olen ikäni pitänyt mutta joita en omista millään oikealla levyllä. Pelkkinä kasetti-, CD-R- tai mp3-kopioina olen niitä kuunnellut. Paljon hyvää tavaraa olen löytänyt vasta nettiaikana internetistä tai tiedostojenjako-ohjelmista (SoulSeek, UseNeXT). Minulla on itse poltetuilla CD-R -levyillä näitä sekalaisia tallessa, ja päätin vihdoinkin kopioida niitä runsaammin tietokoneelle. Koostin niistä jopa kansion, jolle annoin yksinkertaisen nimen "Various". Järjestin kappaleet kronologiseen järjestykseen, ja samalta vuodelta olevat vielä esittäjän mukaiseen aakkosjärjestykseen. Jos on useampi kappale saman esittäjän samalta albumilta, laitoin ne siihen järjestykseen kuin ne ovat sillä levyllä lisäämällä tiedostonimeen järjestysnumeron esittäjän ja biisin nimen väliin.
Moinen järjestys aiheuttaa sen, että vähän väliä sattuu peräkkäin kaksi kappaletta, joita ei voi kuunnella perätysten, koska ne ovat liian erilaisia keskenään. Niiden välinen kontrasti on liian iso. Minulla on Word-tiedosto, johon olen luetteloinut kaikki albumit jotka olen eläissäni kuullut. Myös tiedosto, jossa on luetteloitu kaikki biisit jotka minulla on jollain oikealla levyllä tai CD-R -levylle poltettuna. Kävin nämä Word-tiedostot läpi ja koetin kaivaa esiin jotain tasoittavaa pehmentämään kontrastia. Kansiossani on näin ollen monta kymmentä biisiä, joista minulla ei ole ikinä ennen ollut kopiota. Olen kirjoittanut ne tummanpunaisella tekstillä.
Suoritin karsintaa biisimateriaalin suhteen. Yhtään suomalaista levytystä ei ole mukana, ei edes englanniksi laulettua. Rajummat punk- ja new wave -biisit jätin myös pois, koska minulla on niin hirveästi tuota punk-osastoa CD-R -levyillä enkä halunnut tehdä Various-kansiosta kovin punk-pitoista. Melodisempi new wave ja power pop pääsi ilman muuta mukaan. Disko ja muu tanssittava musa on myös aika pitkälti poissa, sille olen antanut ihan erilliset kansiot. Vähän tanssimusaa on tässäkin kyllä mukana.
50-ja 60-lukua saavat edustaa pitkälti sekalaiset huumorilevytykset sekä australialainen ja uusiseelantilainen rock, koska oldies-kamalle olen luonut 52 kansiota yhteisnimikkeellä The Revolutionary Decades. Various-kansioon pääsi kaikki se, mikä jäi TRD-kansioiden ulkopuolelle.
Päätinpä luetteloida tällaisessa postaussarjassa nuo Various-kansioon päätyneet kappaleet sekä sekalaisiin muihin kansioihin päätyneen soul- ja tanssimusiikin, esitelläkseni taas kerran kattavasti laajaa musiikkimakuani ja -tuntemustani. Linkit vievät Discogs-sivuille, joissa tietoa levyistä sekä YouTube-videolinkkejä, joista voi kuunnella kappaleita.
ABBA - Ring Ring
Alison MacCallum - Fire
Ariel - Miracle Man
Back Door - 32-20 Blues
Big Secret - It's on My Mind
Blue Ash - Abracadabra (Have You Seen Her)
BLUE MINK: ONLY WHEN I LAUGH
Watch Out
Randy
Blue Swede - Hooked on a Feeling
Bruce Springsteen - Blinded By the Light
Carpenters - This Masquerade
Chris Neal - Mr Leather and Velvet
Cockney Rebel - Sebastian
Coloured Balls - Love Me Girl
Coloured Balls - Mess of the Blues
DARYL HALL & JOHN OATES: ABANDONED LUNCHEONETTE
When the Morning Comes
She's Gone
Deke Leonard - 7171 551
Denise LaSalle - A Man Size Job
Dick Feller - The Credit Card Song
Eagles - Desperado
Elton John - Bennie and the Jets
Emerson, Lake & Palmer - Still You Turn Me On
Fatty Lumpkin - Got to Get Back t'Nellie
Fatty Lumpkin - Don't Knock My Boogie
Flash Cadillac & The Continental Kids - At the Hop
Genesis - Firth of Fifth
Gilbert O'Sullivan - Get Down
Greenslade - Temple Song
Gregg Allman - Midnight Rider
Haillan Rovert - I Need You
HARRY CHAPIN: SHORT STORIES
W.O.L.D.
Mail Order Annie
HEADBAND: A SONG FOR TOOLEY
A Song For Tooley
Headsong
Country Lady
Hector - Wired Up
Hector - Ain't Got Time
HOME: HOME - AT LAST!
Wild Flower
Golden Virginia
Mama Jane
Loving You Was So Easy
Hot Tuna - Corners Without Exits
Ian Thomas - Painted Ladies
Jigsaw - Linda
JOHN CALE: PARIS 1919
Child's Christmas in Wales
Paris 1919
John Lennon - Intuition
Lalo Schifrin - Theme From Enter the Dragon
Lee Dorsey - On Your Way Down
Leo Sayer - Innocent Bystander
Leon Russell - Roll in My Sweet Baby's Arms
Les Humphries Singers - Mama Loo
Maria Muldaur - Midnight At the Oasis
Matt Taylor - We'll Never Do the Same Again
Mud - Dyna-Mite
Mud - Tiger Feet
Neil Innes - How Sweet to Be an Idiot
Paul McCartney & Wings - Band on the Run
Paul Simon - Kodachrome
Rare Bird - Virginia
Roger Daltrey - One Man Band
Ronnie Spector & The Ronettes - Lover Lover
Ronnie Spector & The Ronettes - Go Out and Get It
ROSS RYAN: A POEM YOU CAN KEEP
I Don't Want to Know About It
Goodbye Mitchy
Sherbet - Can I Drive You Home
Steve Miller Band - The Joker
STORIES: ABOUT US
Darling
Circles
Down Time Blooze
Brother Louie
Strider - Flying
The Blue Echoes - Don't You Want Me
The Dragoneers - Kung Fu
The Incredible Bongo Band - Apache
The New Lords - Radio
The New Lords - TV
The Troggs - Strange Movies
Wild Angels - Clap Your Hands and Stamp Your Feet
Wings - Get on the Right Thing
Wizzard - I Wish It Could Be Christmas Everyday
Writing on the Wall - Buffalo
Oli aika, jolloin pidin ABBAsta kohtalaisesti. Nautin jopa täysillä, kun ABBA - The Movie tuli telkkarista uutenavuotena 1992 / 1993. Nykyisin vähän karsastan koko bändiä, ja se, että minulla on niin paljon heidän biisejään kopioituina, tuntuu taakalta.
Myös suhteeni Carpentersiin on ailahdellut. Tykkäsin teininä jonkin verran, sitten jätin kuitenkin katsomatta, kun tv-elokuva The Karen Carpenter Story tuli telkkarista. Myöhemmin kadutti elokuvan näkemättä jättäminen. Äidillä ja isäpuolella on joitakin Carpentersien levyjä, kuten Now & Then, Horizon, A Kind of Hush ja Passage, ja poimin niiltä kasetille tukun biisejä. Sittemmin olen nähnyt sen elokuvan, mutten muista siitä yhtään mitään eikä siitä jäänyt mitään jälkiä tajuntaan. Nykyisin arvostan Passagea jonkin verran parivaljakon uskalletuimpana ja kokeilevimpana levynä, ja Karen lauloi upeasti myös mm. Desperadon, This Masqueraden ja Superstarin. Happy on oikein kiva kappale Horizonilla.
Karen Carpenter oli kyvykäs rumpali, ja se oli se rooli, johon hän halusi uransa alussa keskittyä enemmän. Laulamisesta tuli kuitenkin osin Karenin tahtomattakin SE juttu yleisön eli fanien silmissä, ja rumpujen soiton rooli pieneni vähitellen sitä mukaa kun ura eteni. Kuulin joskus nuorena radiosta mainion kaskun... joku muu voisi taatusti kertoa sen paremmin, mutta se meni niin, että muuan mies oli kuollut ja päässyt tuonpuoleiseen. Mies ei heti ollut varma missä oli, mutta kun hän näki Jimi Hendrixin astuvan esiin kitaran kanssa, Jim Morrisonin laulumikrofonin ääressä, ja monien muiden kuolleiden nimimuusikoiden liittyvän mukaan soittohommiin, mies totesi, että tämähän on taivas! Hän on päässyt taivaaseen!
Sitten rumpusetin taakse astelikin Karen Carpenter, joka huusi muille: "No niin, pojat, aloitetaan: yks, kaks...!" Siinä vaiheessa kuollut mies tajusi, minne olikin päätynyt...
Richard Carpenteria käy sääliksi. Ei tainnut koskaan toipua siskonsa kuolemasta. Teki vuosia surutyötä remasteroimalla väsymättä uudelleen ja uudelleen vanhoja Carpenters-levytyksiä ja pukkaamalla ulos aina vaan hienompia deluxe-painoksia albumeista... kunnes koko puuhastelu katkesi tylysti Universalin masternauhavaraston paloon.
Opiskellessani Porvoossa 1993-1994 yritin ymmärtää progea. Lainailin Leppävaaran kirjastosta progelevyjä silloin kun olin viikonloppukäynnillä äidin ja isäpuolen luona Mäkkylässä. Radiomafiassa oli progemusan toivekonsertteja ja jossain Eldoradossa tai muussa Mafian musiikkiohjelmassa soitettiin joskus moista kamaa muutenkin. Tallentelin jotain kaseteille, mutten aina tykännyt nauhoittamastani. King Crimsonin In the Wake of Poseidon, Tasavallan Presidentin Struggling For Freedom, Genesiksen Firth of Fifth ja muut ovat vaatineet totuttelua. Cockney Rebelin Sebastian (juu, on se minusta ainakin ihan progea) oli ja on vieläkin aika raskaasti sulava kappale, mutta olen jaksanut pitää siitä kiinni.
Tietokoneellani on muutama Dr. Demento -kansio täynnä amerikkalaista ja vähän brittiläistäkin novelty-musaa vuosikymmenten varrelta. Nimihän tulee itse
Dr. Dementolta eli Barret Hansenilta, joka on vetänyt vuosikymmenet omaa huumorilevytyksiin keskittyvää radio-ohjelmaa. Mies on koostanut useita kokoelmalevyjä, joita lainailin kirjastoista takavuosina. Kopioin niiltä paljon herkkuja talteen. Dick Fellerin The Credit Card Song on metka urbaanilegendalta kuulostava humoreski ajalta, jolloin luottokorttimaksut hoituivat reikäkorteilla.
Writing on the Wall -yhtyeen Buffalo löytyy minulta oikealla CD:llä, nimittäin 20 levyn The Rubble Collection -boksista. Koska kappale on siinä kuitenkin pätkitty tyngäksi, piti koko vajaa seitsenminuuttinen teos äänittää kovalevylle, jotta voisin kunnolla nauttia siitä.
Bloodstone - The Traffic Cop (Dance)
Bloodstone - Moulded Oldies- Hound Dog - Searchin' - So Fine
The Chi-Lites - Stoned Out of My Mind
The Ebonys - I'm So Glad I'm Me
Kommentit
Lähetä kommentti