The Boomtown Rats

THE BOOMTOWN RATS


The Boomtown Rats (1977)

A Tonic For the Troops (1978)

Lookin' After No. 1 / Born to Burn - Barefootin' (Live in Amsterdam) (1977)

Rat Trap / So Strange (1978)

She's So Modern / Lying Again (1978)

Like Clockwork / How Do You Do (1978)

Banana Republic / Man At the Top (1980)






Okei, nyt seuraa nippu valitusvirsiä. Kun jokin vinyyliajalta peräisin oleva levy julkaistaan CD:nä, mitä hemmetin tolkkua on biisijärjestyksen vaihtamisessa? No, CD:issä ratkaisua perustellaan sillä, että vinyyliaikana kun ei kaikki musiikki mahtunut levyn yhdelle puolelle, jouduttiin a- ja b-puolesta tekemään kumpikin oma kokonaisuutensa. CD-aikana levyn voi kuunnella puolta kääntämättä, joten albumista voi tehdä yhden kokonaisuuskaaren. Mutta kun tämä on minunkaltaiselleni vinyyliaikana kasvaneelle musiikkifanille lähes pyhäinhäväistys, että mennään sorkkimaan alkuperäistä albumikokonaisuutta vaihtamalla kappaleiden järjestystä. Levy on julkaistu alunperin sellaisena kuin se on ja bändi on antanut hyväksyntänsä sille kappalejärjestykselle, joten jos järjestystä nyt kuitenkin halutaan muuttaa, vähintään pitäisi antaa kuluttajille mahdollisuus valita oma puolensa ja tarjota kaksi eri CD-versiota joista toisessa on alkuperäinen kappalejärjestys ja toisessa muutettu.

A Tonic For the Troops -CD:ssä biisijärjestys on sentään pidetty ennallaan, joten ostin sen. Ensimmäinen levy piti kuitenkin hommata vinyylinä, koska sen biisijärjestys on CD:ssä rukattu uusiksi.

Ja toinen asia: miksi The Boomtown Rats on CD:ille bonusraitoja valitessaan unohtanut melkein kaikki sinkkujen b-puolet ja valinnut niiden sijaan joitain live- ja demo-äänitteitä ja yhden John Peel -sessiobiisin? Lookin' After No. 1 -singlellä oli kääntöpuolella Hollannissa äänitetty Barefootin'-versiointi, mutta esikoislevyn CD-versiossa on Dublinissa äänitetty versio! Mukana A Tonic For the Troops -CD:llä on vain Irlannissa julkaistu singlen b-puoli "D.U.N.L.A.O.G.H.A.I.R.E." - okei, harvinaisuus toki, mutta kun se on hirveänkarmeaa, kännissä läpällä tehtyä calypso-mokellusta.

No, tuo viimeksimainittu ratkaisu antoi minulle hyvän syyn kerätä Boomtown Ratsin alkuperäisiä vuosien 1977-1978 sinkkuja. Melkein kaikki niistä ovat jo koossa, vain "Mary of the 4th Form / Do the Rat" puuttuu vielä.

Jospa nyt itse levyistä. Ensimmäinen albumi on loistava, parhaita new wave -levyjä mitä Brittein saarilta tuli. Eihän se varsinaista punkkia ole, vaan nuorta, aikansa kantaaottavaa rockia lievällä punk-asenteella. Toinen levy A Tonic For the Troops on selvästi ensimmäistä hyperaktiivisempi, mutta Geldofin biisit ovat edelleen vahvoja. Jotain Can't Stopia ja Normal Peoplea lukuunottamatta vahva kokonaisuus, josta nautin yhtä paljon kuin esikoisesta.

Mutta sitten Geldofilta kuivui sävellyskynä. The Fine Art of Surfacing ja Mondo Bongo on tullut kuunneltua kahdesti, ensimmäisen kerran kirjastovinyyleiltä joskus 90-luvulla. Silloin levyiltä ei jäänyt käteen muuta kuin hitit I Don't Like Mondays ja Banana Republic, jotka olivat jo hyvin tuttuja lapsuusajoista asti kiitos äidin kasettien. Vuosia myöhemmin lainasin levyt uudestaan kirjastoista CD:nä, ja muistan vieläkin miten uuvuttavia kuuntelukokemuksia ne tarjosivat. Hyvät biisit olivat loppuneet Geldofilta, mutta hyperaktiivisuus säilyi. Biisit pomppivat ja riehuivat levottomasti ja yrittivät survoa jotain kuulijan päähän, mutta tyhjät sävellykset eivät antaneet siihen mahdollisuutta. 2 x 40 minuuttia minä vain toivoin, että levyt viimein jo loppuisivat jotta pääsisin vaihtamaan kannettavaan CD-soittimeeni jotain rauhallisempaa. Minulla ei ole ADHD:ta, joten en kaipaa sellaisille tehtyä musiikkia.

Mutta kiitos kaikesta huolimatta, monista hyvistä viboista joita olet musiikillasi minulle tuonut, Bob. Muistan yhä, kuinka joskus takavuosina kuuntelin radiota ja sieltä tuli "Rat Trap". Voi että se kuulosti raikkaalta kaiken tyhjäpäiväisen uuden musiikin seassa. Sillä hetkellä päätin etsiä joskus aiemmin kuuntelemani Boomtown Ratsin levyt käsiini uudestaan kirjastoista, ja nauhoittaa ne kaseteille. Siitä muutama vuosi eteenpäin, ja päätin ostaa ne.


Artikkeliskannaukset:

https://drive.google.com/open?id=1kTjhzxtuQ4kd-jgZzDKVLzfIiupM0FrV



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Kuva
CINEMA Cinema (1984) Roope / Suurten lasten yö (1986) FinnArctic-esittely: "It's silly to do an introduction to an album / group you can't find any info on. Cinema was a duo which consisted of two unknowns, Risto "Rise" Horttanainen and Juhani Syrjälä. Their only album has a cover which would make you think this is cheesy mid-80's synth. Not exactly. There are synths here, but they're used in a rather conventional way and the music sticks to the basic pop/rock format. It's the lyrics that make you raise an eyebrow or two. The opening track "Kuuhullu" (Moon Mad) really seems to have been written during a fit of moon madness, as it makes absolutely no sense. The rest of the songs are more comprehensible, but Syrjälä avoids all clichés in his lyrics and displays an original way of expressing what he wants to say. "Lue Matti lue" tells about a noble schoolboy who struggles the best he can with his homework, wanting to...
Lue lisää

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Kuva
THAI STICKS Saalistaja / Ennustus (1984) Paha tyttö / Peluri (1985) Vuonna 1985 nauhoitin radion Nuorten Sävellahja 22001:stä kasetille Paha tyttö -biisin. Joulukuussa 2010 muistelin taas sitä biisiä melko neutraalein fiiliksin ja mietin, että jospa nyt hankkisin singlen kun se näyttää olevan Divari Kankaalla myynnissä. Tein tilauksen, odottamatta kuitenkaan liikoja. Single vastasi odotuksiani, ei nyt mitään ihmeellistä, mutta aivan kuunneltava. Lokakuussa 2016 huomasin Saalistajankin Black and Whitessa, ja otin mukaani. Se on kutakuinkin samaa tasoa. Thai Sticks ei ollut mikään huippulupaava rock-yhtye, mutta heillä oli rahkeita kahteen aivan kelpoon sinkkuun. Eri Esittäjiä: THANK GOD IT'S FRIDAY Various Artists: Thank God It's Friday (The Original Motion Picture Soundtrack) (1978) Onhan ollut Discogsissa vääntöä meikäläisellä tämän levyn oikeasta painoksesta. Yhdenkään version matriisimerkinnät eivät ole täsmänneet täysin, j...
Lue lisää

Sleepy Sleepers

Kuva
SLEEPY SLEEPERS Sinulle äiti (1975) Livet i bordell (1976) Takaisin Karjalaan (1977) Holiday in New York '59 (1978) The Mopott Show (1979) Metsäratio (1980) Levyraati (1981) In the Rio - 25th Anniversary Edition (1982) Chinese Nights (1983) Sakke & Mato: Tohtori Pöhön aerobix! (1984) Sliippareiden biisinnimille tuli naureskeltua jo 90-luvun alussa Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjaa kirjastossa tavatessa, ja silloin jo syttyi ajatus, että haluaisinpa kuulla nuo levyt. Jo 80-luvulla olin huomannut Hevi tappaa-, Järkee vai ei- ja Kesämopo-hitit, ja 90-luvun alkupuoliskolla nauhoitin radiosta ainakin Murhan, Haloo Warsowan ja Keskiyön aikaan (ja Kuka mitä hähin syksyllä 1994), ja ajattelin ettei tämä niin pahalta kuulosta. Päätin lopulta kokeilla Holiday in New York '59 -CD:llä, koska halusin kuulla Syö lanttuva -hitin. Tulikin valittua levy, jolla on muutama klassinen Sleepy Sleepers -biisi ja loput täytettä. Nauhoitin silti koko le...
Lue lisää