King Trigger - Kirka

KING TRIGGER



River / Push Or Slide (1982)





Silloin kun Doll By Dollin Caritas-biisi teki selvää jälkeä päässäni, aloin heti etsiskellä muita bändejä jotka tekivät samankaltaista musaa. Lähinnä 80-luvun alun Soundeja selaamalla yritin löytää bändejä, jotka tekivät samantyyppistä tribaalista kasaridiskorokkia, tai ainakin hypnoottista tanssikamaa. King Trigger, Pigbag, Haysi Fantayzee, Rip Rig + Panic... Joku kolahti hyvin, joku vähän heikommin, joku ei ollenkaan. Eikä Doll By Dolliltakaan löytynyt toista Caritasin kaltaista biisiä. King Trigger oli paras niistä nimistä, joihin tutustuin.

Ikävä kyllä näiltä ei tullut julki kuin kaksi singleä, River ja Temptation. Äänittivät kyllä albumin Screaming, mutta se jäi julkaisematta. Syytä LP:n hautautumiselle levytysstudioon en tiedä, useasti olen yrittänyt googlailla tietoa siitä mitä tapahtui bändille, mutta tuloksetta. 2007 Screaming-albumi näki päivänvalon mp3-muodossa, se ilmestyi myyntiin kaikkiin digitaalimusaa myyviin verkkokauppoihin, mutta oikeaa vinyyliä tai CD:tä ei ole albumista vieläkään tehty. Discogsissakin on tuo digitaalijulkaisu, mutta vaikka minulla on Screamingista CD-R-kopio, en ole merkannut sitä Discogsiin. Minä en mitään digitaalijulkaisuja merkkaa, jos levystä ei ole olemassa oikeaa fyysistä kappaletta, niin minun katsantokannassani sitä ei ole oikeasti olemassa.

King Triggerilla on olevinaan jonkinlaiset kotisivut, mutta niiltä ei paljoa infoa löydy. Pari bändin toimintavuotena tehtyä lehtijuttua, siinä kaikki. Kertovat, että ryhmän naisjäsen, rumpali Trudi Baptiste tapasi aloittaa kaikki bändin keikat villillä alkuasukasmaisella, seksuaalisella tanssilla. Tuo tanssi vain koettiin liiankin eroottiseksi ja julkeaksi, ja se kiellettiin. Vaan syy Screaming-albumin kohtaloon jää mysteeriksi.

Ei kun... Discogsissahan on tiedot australialaisesta ja uusiseelantilaisesta vinyylipainoksesta. Screaming siis julkaistiin sittenkin, mutta vain tuossa maailmankolkassa?




KIRKA




Kirka keikalla (1969)

Kirka (1969)

Saat kaiken (1971)

Nykyaikaa (1972)

Rautaa ja kettinkiä (1973)

Tiukka linja (1975)

Lauantaiyö (1976)

Kirka & The Islanders: Pop Liisa 12 (1975 / 2017)





Kirka on Suomen musiikkihistorian traagisimpia hahmoja. Jo Kirka keikalla -livestä sen huomaa, mistä hän eniten nautti: rockista, rhythm & bluesista, soulista. Sitä Kirka olisi halunnut esittää koko uransa ajan. Vuoteen 1976 asti hän tekikin hienoja pop/rock/soul-levyjä. Valitettavasti Suomen takapajuinen iskelmäkansa ei ymmärtänyt moisten hienouksien päälle, vaan vaati Kirkalta viihdettä. Miehen talous meni jatkuvaa ylä- ja alamäkeä sen mukaisesti, millaista musiikkia hän milloinkin teki. 80-luvulla Kirka olikin pehmitetty iskelmäpoplaulajaksi, ja lopullinen niitti oli Surun pyyhit silmistäni -hitti, joka toi mammonaa kasapäin, mutta jätti varmasti Kirillin sydämeen haavan, joka ei koskaan arpeutunut. Sairaskohtaus vei sitten miehen ennenaikaisesti.

Punk in Finland -foorumista vielä luin, että Surun pyyhit silmistäni oli alunperin humppa, mutta Kirka inhosi biisiä eikä suostunut laulamaan sitä. Se muutettiin sitten kvasi-reggaeksi.

Kun Warner Music Finland viimein tajusi CD:istää Kirkan levyt, ostin tuota pikaa (Kampin Anttilasta?) ne jotka minulle kelpasivat. Paitsi Tiukka linja ja Lauantaiyö ovat jostain muualta hankittuja, joko aiemmin tai myöhemmin. Näistä seitsemästä levystä löytyy se Kirkan sielu. Olen kuunnellut Spotifysta myös ne englanninkieliset hevilevyt ja havainnut, että kyllä mies klaarasi hienosti tuonkin homman. Tunnustan, että vähän epäilin etukäteen, mutta aivan kuunneltaviahan R.O.C.K. ja The Spell ovat. Myös tuo Pop Liisa -levy esittelee Kirkaa kovassa vedossa, se on ehkä vähän liiankin tasaisen Liisankatu-sarjan harvaa parhaimmistoa.

Joitakin moitteita on toki pakko antaa. Englanninkieli sujuu Kirkalta noilla varhaisilla levyillä epätasaisesti. Ylipäätään kyseenalaista tunkea englanninkielisiä biisejä muuten suomenkielisille levyille. Higher and Higher -cover Saat kaiken -levyllä ärsyttää minua, koska Kirka laulaa yhden kohdan jatkuvasti pieleen: se ei mene "quit my desire", vaan "quench my desire" (niin, ja on siellä toinenkin virhe: "than I've never been lifted before"). Pertsa Reposen Maggie May -käännös meni aika mönkään. Nolo & Rähjän Veikko Lyttinen klaarasi tuon biisin yllättäen paremmin.



Artikkeliskannaukset:

https://drive.google.com/open?id=1XSGM8pBv2yMFsHfvc43iGFEM7e-S9QNN



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Johanna - kaikki singlet 1979-1984, osa 1