Phil Spector - Pigbag - Pihasoittajat

PHIL SPECTOR

A Christmas Gift For You From Phil Spector (1963)

Back to Mono (1958-1969) (1991)

A Christmas Gift For You on konventionaalisin joululevy joka minulta löytyy. Kun minulla oli The Revolutionary Decades -projekti meneillään, tulin keränneeksi kirjastoista myös kaikki Phil Spectorin tuottamat äänitteet jotka löysin, ja kopioin ne CD-R-levyille. Kaikki The Ronettesin, The Crystalsin, Darlene Loven ja muiden biisit. Myös tämän joululevyn kopioin itselleni. Stockmannista sitten ostin oikean CD:n joskus kymmenen vuotta sitten tai vähän myöhemmin.

Viime vuoden heinäkuussa hankin Amazonista Back to Mono -boksin. Joululevy sisältyy siihen lootaan, niinpä minulla on se nyt tuplana. Ei se mitään.

PIGBAG

Dr. Heckle and Mr. Jive (1982)

The Big Bean / Scumda (1982)

Lend an Ear (1983)

Kiitos tämän bändin löytämisestä kuuluu Doll By Doll -yhtyeelle. Nimittäin, kun olin seonnut Doll By Dollin Caritas-biisiin ja yritin löytää lisää just samanlaista tanssimusaa, kokeilin mm. Pigbagin tuotantoa. Ei ollut läheskään samanlaista, mutta hyvää oli. Imuroin levyt netistä ja poltin CD-R-levyt niistä. Dr. Heckle löytyi Hippie Shakesta joulukuussa 2013, Lend an Ear Black and Whitesta kai joitakin päiviä myöhemmin, tuo sinkku samoin B&W:sta marraskuussa 2016.

Lend an Ear ei ole yhtä paljon mieleeni. Se on jotenkin rutiinimaisemmin soitettu, enkä oikein pidä naisvokalistista. Mutta hyvä levy sekin silti.

PIHASOITTAJAT

Rocky Road to Dublin - Kivinen tie Dubliniin (1972)

Hattukauppiaan aamu (1973)

Kontaten kotia (1975)

FinnArctic-esittely:

Pihasoittajat (The Yard Players) started in 1969 as a unit concentrating on Irish folk music. Members Henrik Bergendahl, Kim Kuusi, Hannu Karlsson, Harry Lindahl and Kyösti Pärssinen had played together in various line-ups, but apparently none of them had left behind any recordings.

The successful music documentary "Vanha iloinen Irlanti" (Old Merry Ireland), recounting the history of the green island, resulted in a contract with possibly Finland's most legendary record label ever, Love Records. The first album, "Rocky Road to Dublin - Kivinen tie Dubliniin" was released in 1972, naturally consisting of Irish traditionals performed with authenticity stretching even to the obvious Irish accent the band tried to achieve in the vocal performances.

Pihasoittajat was nominated as singing group of the year in 1972, and their success encouraged other Finnish musicians to found their own Irish-influenced folk bands.

Two more albums followed, in "Hattukauppiaan aamu" (1973) and "Kontaten kotia" (1975) Pihasoittajat shifted to playing Finnish traditionals and similarly-styled original material.



Jakelin Pihasoittajien levyjä FinnArcticissa jo joskus alkuvuodesta 2008. Nuo levyt olivat niiden joukossa, jotka vahvimmin vaikuttivat päätökseeni, että suomalaista musaa pitää ruveta jakamaan netissä.

Lainasin siis Leppävaaran kirjastosta kaikki kolme levyä. Harmittelin sitä, että Rocky Road to Dublinia ei ollut saatavilla kokonaan CD:nä (eikä ole vieläkään, haloo, Siboney, miksi???), vaan kuusi kappaletta ovat jääneet ulkopuolelle. Muut kahdeksan sentään löytyvät bonusraitoina Hattukauppiaalta ja Konttaukselta. Tarkoitti siis, että kuusi kappaletta oli ripattava vinyyliltä sillä surkealla vanhalla vinyylisoittimellani. Yhdessä Kristianin esikoissoolon kanssa ensimmäisiä omia vinyylirippauksia, joita FinnArcticissa jakelin. Laatu oli surkea.

Rocky Road to Dublin on upea levy, vaikka irkkuaksentti (jonka onnistuneisuudesta en osaa sanoa mitään) ja joskus yltiöpatrioottiset sanat vähän huvittavatkin. Foggy Dew ja Boolavogue omaavat taikaa, niiden kohdalla aina mietin, että voi miten upea levy tämä on.

Kaksi seuravaa levyä ovat kuitenkin ne mestariteokset. Hattukauppiaan aamu on niin hieno, että paremmaksi ei voi mennä. Pieni kesäruno, Lumilinna, Ajaton aamu, Elämän kutsu (paras! RAKASTAN tätä laulua!), siinä omat suosikkini. Kontaten kotia -levyllä ei ole mitään yhtä sykähdyttävää, mutta tasaisen korkeatasoinen albumi kyseessä kuitenkin. Okei, Viulu-ukkoon olen vähän kyllästynyt, mutta muuten loistavaa.

Olen jo kertonut, että FinnArcticissa myös käänsin suomenkielisten levyjen sanoitukset englanniksi palveluksena niille blogini seuraajille, jotka eivät suomea osanneet. Käännökset liitin mukaan jakelemiini .RAR-tiedostopaketteihin Notepad-tiedostoina. Minulla on vieläkin elävät muistikuvat siitä hikisestä urakasta, kun käänsin Pihasoittajien Kansansadun (Kontaten kotia -albumilla) englanniksi. Se oli tolkuttoman vaikea kääntää, mutta sisulla onnistuin saamaan aikaiseksi tyydyttävän käännöksen. Hattuja oli myös haasteellinen, mutta siitähän selvittiin meikäläisen parhaalla englanninkielisellä verbaali-iloittelulla. Harmi, ettei minulla ole käännöksiä tallella. Toisaalta, eipähän tarvitse nähdä mitä kaikkia virheitä tein.

Kontaten kotia -levyllä on muutamakin sanallisesti hämmentävä laulu. Absurdi balladi (todella absurdi), Kalevala-trokeinen Läksin pilven piirtä (kummallista suomenkieltä), Flikkain polska (niin tökerö traditionaali sanoitus, ettei sitä olisi kannattanut säilyttää jälkipolville).