Sweet - Syd Barrett

SWEET



Sweet Fanny Adams (1974)

Level Headed (1978)

Hit-Singles (1995)





Hit-Singles on näppärästi Sweetin 1971-1978 sinkkujen a- ja b-puolet kokoava tupla. Löysin sen Darkside Records -nimisestä divarista, joka muutti osoitetta pari kertaa toimintansa aikana. Se sijaitsi Punavuoressa Albertinkadulla silloin kun tuon Sweet-tuplan löysin. Eipä mikään muu julkaisu selosta bändin tyylillistä kehitystä yhtä tarkkaan ja tyhjentävästi. Ensin nami-nami-purkkaa, sitten rajua glamrokkia ("Hellraiser / Burning" on tämän vaiheen huipennus, se rajuin sinkku), sitten epätoivoisen säälittävää kakkirokkia ja lopulta väsyneen kuuloista poprockia.





Sitten kelpasivat vielä nuo kaksi LP:tä, mielestäni ne parhaat. USA-versio Desolation Boulevardista on myös kauttaaltaan rautaa, tosin se on oikeastaan kokoelma vuosien 1974-75 parhaista Sweet-paloista eikä mikään albumi ensinkään. Tärppinä on sentään harvinainen I Wanna Be Committed. UK-versio Desolation Boulevardista on yhtä kammottavan huono kuin seuraavat LP:t Give Us a Wink ja Off the Record.

Joku vuosi sitten pahoitin mieleni kuunnellessani YLE Areenasta Kadonneen levyn metsästäjiä. Joku mies toivoi sitä Sweet-biisiä jonka oli joskus monta vuotta aiemmin kuullut Poppa Joe -singlen b-puolella. Näin mies muisteli. Lisäsi vielä, että biisi oli kunnon rokkia ja sen nimessä oli "all right" - muuta hän ei kappaleesta muistanut. Kadonneen levyn metsästäjät inttivät että Poppa Joen b-puoli on nimeltään Jeanie, ja soittaja intti, että ei se ollut se hänen kuulemansa kappaleen nimi, ei varmasti ollut. Mies alkoi hermostua, mutta juontajat vain alkoivat naureskella ja sanoivat että levylautasella odottaa nyt se Jeanie-biisi ja se pistetään soimaan. Soittaja oli selvästi tuohduksissaan kun linja ylimielisesti katkaistiin, ja se Jeanie-niminen typerä hilipilikantrikappale lähti sitten soimaan. Minä ymmärsin koko ajan, että soittajan tarkoittama kappale oli oikeasti nimeltään Done Me Wrong All Right, se oli Co-Co -sinkun b-puoli, ja se on kunnon rokkia. Olisinpa ollut siellä jossain studiossa tai langan toisessa päässä kertomassa tämän, niin mies olisi ehkä - ehkä - saanut kuulla sen biisin jonka halusi. Pahoitin kovasti mieleni sen soittajan puolesta. Ei ole varmaan enää toiste välittänyt hyödyntää Kadonneen levyn metsästäjien palveluksia, veikkaanpa.










SYD BARRETT




Crazy Diamond (EP) (1993)





Kolmen CD:n Crazy Diamonds -boksin maistiaisina julkaistu pinkki EP, jolla on kolme hyvää Barrettin kappaletta ja yksi "no jaa" -tapaus (Octopus). Tähän kun lisätään vielä Love You ja Golden Hair, niin minulle mieluisat Barrettin kappaleet onkin mainittu.

Syy siihen, että poimin tämän EP:n Green Grass Recordsista joskus 90-luvun lopulla oli tietysti pinkki vinyyli - minulla kun oli se värivinyyli-innostus vähän aikaa. Toki olin jo aiemmin tutustunut Barrettin musiikkiin etsiessäni kirjastoista Kontran levyttämien biisien originaaliversioita. Kontrahan versioi Effervescing Elephantin suomeksi nimellä Kupruileva elefantti.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Kuva
CINEMA Cinema (1984) Roope / Suurten lasten yö (1986) FinnArctic-esittely: "It's silly to do an introduction to an album / group you can't find any info on. Cinema was a duo which consisted of two unknowns, Risto "Rise" Horttanainen and Juhani Syrjälä. Their only album has a cover which would make you think this is cheesy mid-80's synth. Not exactly. There are synths here, but they're used in a rather conventional way and the music sticks to the basic pop/rock format. It's the lyrics that make you raise an eyebrow or two. The opening track "Kuuhullu" (Moon Mad) really seems to have been written during a fit of moon madness, as it makes absolutely no sense. The rest of the songs are more comprehensible, but Syrjälä avoids all clichés in his lyrics and displays an original way of expressing what he wants to say. "Lue Matti lue" tells about a noble schoolboy who struggles the best he can with his homework, wanting to
Lue lisää

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Kuva
THAI STICKS Saalistaja / Ennustus (1984) Paha tyttö / Peluri (1985) Vuonna 1985 nauhoitin radion Nuorten Sävellahja 22001:stä kasetille Paha tyttö -biisin. Joulukuussa 2010 muistelin taas sitä biisiä melko neutraalein fiiliksin ja mietin, että jospa nyt hankkisin singlen kun se näyttää olevan Divari Kankaalla myynnissä. Tein tilauksen, odottamatta kuitenkaan liikoja. Single vastasi odotuksiani, ei nyt mitään ihmeellistä, mutta aivan kuunneltava. Lokakuussa 2016 huomasin Saalistajankin Black and Whitessa, ja otin mukaani. Se on kutakuinkin samaa tasoa. Thai Sticks ei ollut mikään huippulupaava rock-yhtye, mutta heillä oli rahkeita kahteen aivan kelpoon sinkkuun. Eri Esittäjiä: THANK GOD IT'S FRIDAY Various Artists: Thank God It's Friday (The Original Motion Picture Soundtrack) (1978) Onhan ollut Discogsissa vääntöä meikäläisellä tämän levyn oikeasta painoksesta. Yhdenkään version matriisimerkinnät eivät ole täsmänneet täysin, j
Lue lisää

Johanna - kaikki singlet 1979-1984, osa 1

Kuva
Koska mainio CD-boksisarja Love Records - kaikki singlet ei ole saanut jatkoa vastaavanlaisesta Johanna-boksisarjasta, päätin tehdä digitaalimuotoisen kokoelman oman tietokoneeni kovalevylle. En toki saanut aikaiseksi täydellistä kokoelmaa - kaikkiaan 24 biisiä puuttuu - mutta harvinaistakin materiaalia löytyy minulta sen verran, että ajattelin julkaista tämmöisen katsauksen Johannan ja sen alamerkkien sinkkuihin. Eli mukana on myös Black Label Series-, Numerot-, Karhu- ja California-singlejä. Lajittelin koko hoidon tietokoneelleni yhteen ja samaan kansioon tässä järjestyksessä: JHNS- 101     7"      Ratsia: Lontoon skidit / Kassapäät     1979 Johanna avasi singlesarjan komealla klassikolla. "Lontoon skidit" asettaa vastakkain Lontoon hulinat ja Pihtiputaan virikkeettömyyden jo piirretyssä kannessaan, ja kysyy kummassa paikassa oikeasti onkaan tylsää. B-puolella haukutaan nuorten rahoja nyhtäviä helppoheikkejä, joilla ei ole tarjottavanaan muuta kuin tyhji
Lue lisää