Eri Esittäjiä: Vaahtopäät 1 & 2
Eri Esittäjiä: VAAHTOPÄÄT 1 & 2
Various Artists: Vaahtopäät (1980)
Vaahtopäät 2 (1981)
Inkinen huutaa kunnon ylistystä itäautoille Vince Taylor & His Playboysin Brand New Cadillacin sävelellä (en ilkeä kutsua sitä Renegades-biisiksi). Mies on vastuussa myös ykkösosan päättävistä hulluista kokeiluista. En tiedä kuka laulaa rokahtavan Hui hai, hämyä -biisin enkä sitä, kuka vastaa syntsoista hurjalla Kraftwerk-parodialla Robotin' USA. Inkisen ääni selvästi siellä kaukana taustalla jälkimmäisessä.
Rattlersin Vaahtopäät-sinkun -puolella oleva "Mä en luovuta" on ainoa suomalainen 1977-1982 punkbiisi, jota en ole ikinä edes kuullut. Pännii pahasti, kun tuota sinkkua ei näy missään eikä kukaan laita sitä b-puolta YouTubeenkaan. Wrum pistää rytinäksi tunnuskappaleensa parissa, niin kovaa rokkia kuin mihin rahkeet riittivät.
TV:n orjien "Tavaaallinen ihminen" huvittaa ja viehättää samanaikaisesti. Kiva biisi, ja kääntöpuolen Terve hulluus on yhtä hyvä. Manserockin legendan Popedan pistäminen mukaan Turun seudun akteja esitelleelle kokoelmalle haisee siltä, että joku turkulaisbändi peruutti osallistumisensa viime hetkellä, ja jotain piti äkkiä keksiä. Kädet irti sitäpaisi löytyy Raswaa koneeseen -albumilta, eli ei tule edes harvinaisuuspisteitä.
Lola Ego, Suomen The Jam, on mukana kunnianhimoisimmalla biisillään. Kuulostaa siltä, että Kaupungin tytölle ideoitiin kaksi introa, ja kun ei pystytty päättämään kumpaa käytettäisiin, käytettiin molempia. No, lähteehän se kappale käyntiin viimein, ja onkin kunnon modijytinää.
Fabrics, Tommi Läntinen & Co., heittävät hyvän muuallajulkaisemattoman version Gimme Some Lovin'ista. Slogan on apean kuuloista poppia.
Kakkoskokoelmalla Pasi & Mysiinin jälkeen Stalker ensimmäisellä julkaistulla kappaleellaan, neljä vuotta ennen Ei kenenkään maalla -LP:tä. Meidän vapaus on yllättäen ska'ta. Kulkee hyvin.
Uiva Ooppera pistää myös hyvin vauhtia oman osuuteensa. Pääsivät myös Pori Graffiti -kokoelmalle vuonna 1989, kappaleella Eikä meillä ollut edes tätä päivää. Sekin äänitettiin 1981. Ahti Impola on kunnostautunut sittemmin varsinkin äänittäjänä.
UIVA OOPPERA
Dots on ihan OK kappaleellaan Journey For Real. Ei mikään helmibiisi, mutta menee. Zulaton soittaa reggaeta omaperäisellä sanoituksellisella otteella, yksi eniten huomionarvoisista kappaleista tällä kakkosella.
Vielä enemmän hätkähdyttää Musta. Melkoista syntetisaattorien ulinaa. Osterixin Sivuhuomautuksia-blogin postaus on vielä tallella. Minun kommenttini siinä ensimmäisenä.
Porista kotoisin ollut Hyvää päivää tarjoaa erikoista sanoitusta: "Elämä on kummaa... partainen mies partakonemainoksessa... rinnaton nainen rintaliivimainoksessa... elämä on kummaa... se on ruskeaa, sitä kaupasta saa... sillä mainoksissa juodaan sitä samaa... tule kanssani, jaan salaisuuteni, mä käytän Dux-saippuaa..." Kulutushysterian kritiikkiä.
Sitten Korvateollisuus... biisin tekijöiksi ilmoitettu Mäki ja Piiparinen... siis tulevat Bogart Co. -miehet Veijo Mäki ja Sami Piiparinen??? Ja onko taustalaulussa Kaija Kokkola? Kuulostaa siltä.
H2SO4:ssa taas ovat asialla Kari Kilpeläinen ja Keijo Lindgren, eli Keitetty Hauki -kavereiden uusi yritys oli kyseessä. Aika samaa meininkiä Kammiossa erakon -biisissäkin on kuin Keitetyn Hauen levytyksissä.
Handsome O.K. & Happy Together on ihan outo tapaus kokoonpanonsa suhteen, mutta aika tavanomainen tapaus musiikillisesti. Ei oikein irtoa varsinkaan laulupuolella.
Heaven oli Scarab-, Androids- ja Ageness-yhtyeistään tunnetun Tommy Erikssonin varhainen kokeilu. Coming From the Other Side kertoo naivin ufo-tarinan, ja tekee sen joka suhteessa kömpelösti. Sanoitus on kökkö, Erikssonin laulusta puuttuu puhti, äänestä miehekkyys, soitto on kömpelöä. Jäljestä kuulee, että heviprogeen oltiin kallellaan, mutta lopputulos on niin likilaskuinen, että tavoitteista jäätiin todella kauas. Onneksi kehitystä tapahtui.
TOMMY ERIKSSON, HEAVEN
Artikkeliskannaukset:
https://drive.google.com/open?id=13M71G0CNW70yT8L6k6otRTiD0acp7QZa
Kommentit
Lähetä kommentti