Kupruileva Elefantti - Kursaal Flyers - Kustrock - Kyklooppi - Kylmää joulua
KUPRUILEVA ELEFANTTI
Eläimellinen rytmi / Onnellisen perheen lapsia (1982)
Kupruileva elefantti teki persoonallisen ensisinglen. Olli-Erkki Makkosella oli sen verran laulutaitoa, että hän klaarasi hyvin tuon laulutyylin, ja sanoitustenkin suhteen hän oli samanlainen omaa näkemystä omannut tekijämies. A-puoli paukuttelee menemään hyvin, ja b-puolella on lieviä ska-vaikutteita. Hienoa!
YouTubesta pääsin kuuntelemaan vielä kakkossinglen "Jee, mikä sekunti / Trooppinen puutarha", mutta siinä homma ei natsannut. Tylsät sävellykset jättivät minut kylmäksi, eivätkä sanoitukset ole tarpeeksi jännittäviä pelastamaan levyä kuiville, vaikka b-puolella oli yritystä sillä osastolla. En tiedä viitsisinkö ostaa sinkun, jos sen jossain näkisin.
Jukka Hauru Hesarissa jouluaattona 1981:
KURSAAL FLYERS
Chocs Away! (1975)
Speedway / Chocs Away (1975)
The Great Artiste (1975)
Golden Mile / Five Live Kursaals (1976 / 1977)
Five Live Kursaals (1977)
Kursaal Flyers oli symppis ja taitava brittibändi, joka ei koskaan onnistunut täysin studiossa. Sekä Chocs Away että The Great Artiste kärsivät bändin vaisuudesta, vaikka kummallakin levyllä on toki yksittäiset hienot hetkensä. Chocs Awayn nimikappale on hienoa banjokantripikkausta, Speedway ja Ugly Guys ovat hyviä tarinoita, Mickey Juppin Cross Country toimii aina, Cruisin' For Love miellyttää minua myös sovituksellaan ja tunnelmallaan.
Little Does She Know, joka avaa Golden Mile -albumin, on aivan uskomaton biisi. Kursaalit olivat epätoivoisen hittijanoisia ja paisuttivat tuon kappaleen mahdottomiin mittoihin. Vitsi on siinä, että laulun kuvailema kolmiodraama ei ansaitse ihan tuollaista eeppisyyttä, mutta vitsinkin voi liian helposti lyödä yli. Sinfoniaorkesterin vielä jotenkin kestää, mutta siinä vaiheessa kun mukaan tulevat tykinlaukaukset, kirkonkellot ja halleluuja-kuoro, kurssi kääntyy pois mainiosta huvittavuudesta kohti ärsyttävyyttä. Golden Mile on Kursaalien vahvin studiolevy, bändillä on pirteä meno päällä, mutta kokonaisuus menee ylituotetun puolelle.
Onneksi tekivät livelevyn. Five Live Kursaals on juuri niin hyvä kuin oli odotettavissa.
Eri Esittäjiä: KUSTROCK
Various Artists: Kustrock (1982)
Idea levyn takana oli erinomainen ja kannatettava: suomenruotsalainen rock on aina ollut valitettavan aliedustettuna ja unohdettuna Suomen musiikkimaailmassa. Kustrock-kokoelmalta ei valitettavasti löydy montaa nimeä, jotka olisivat onnistuneet jättämään jäljen musiikkihistoriaan.
Viktor Hurmio & Fetknopparna sentään saavutti menestystä, Ekblad teki pari singleä, Allright Band teki yhden EP:n ja Ben Marlene sai mainetta ja mammonaa omilla bändiprojekteillaan. Onhan siinäkin.
TM Group, Ekblad ja Janarnes Poporkester soittivat suoraviivaista rokkia, Ultimatum paiskoi sekä hardcorepunkkia että reggaeta, Ben Marlenen tyylisuuntana oli tanssittava futupop, Allright Band kallistui pop-reggaen suuntaan. Viktor Hurmio sekoitti rockia ja tanssibändi-iskelmää, Jordnära löi mukaan neljä minuuttia hyvin omalaatuista new wave -vaikutteista poprockia. Thomas Bangin popissa taustan syntetisaattori- ja kitaramatto melkein hukuttaa laulun alleen. Ben Antell Band esitti hyvää kantaaottavaa rockia, Hyperion taas progea, joka valitettavasti kaatuu ala-arvoiseen laulupuoleen.
KYKLOOPPI
Shock & Roll (1975)
Kolmannen luokan Hurriganes vetää tympeän tavanomaista rokkia, joka on äänitetty Microkallion teknisesti heikolla studiolla. Mlääh. Ei mistään shokeeraavasta tietoakaan, levy on vain puuduttavaa kuunneltavaa.
Eri Esittäjiä: KYLMÄÄ JOULUA
Various Artists: Kylmää joulua (1978)
Levykokoelmani arvokkain levy, jonka tarinan kerroin 1.12.2016.
Kommentit
Lähetä kommentti