Shocking Blue - The Shortwaveband / Shortwave

SHOCKING BLUE



At Home (1969)

Singles A's and B's - Very Best of (1997)





Shocking Blue oli Pop-lehden foorumin Minkä levyn ostit viimeksi? -ketjusta saatu kuunteluvinkki. Mietin hetken, ja tuumin, että taisi bändillä ihan tarpeeksi hittejä olla jotta heihin voisi perehtyä. Suomessa Lea Lavenilla oli käytännössä yksinoikeus SB:n tuotannon suomeksi laulamiseen, ja Lavenilta löytyykin covereita pilvin pimein.

Kuuntelin Spotifysta koko tuotannon, ja paikoitellen tekikin aika suuren vaikutuksen. Etenkin tuo sinkkukokoelma tuntui tarjoavan lähes pelkkää herkkua, joten tilasin sen samantien, toukokuussa 2014, Amazonista. Kuukautta myöhemmin kävin hakemassa vielä tuon vahvimman albumin Keltaisesta Jäänsärkijästä. Enempää SB:tä en aio kerätä, noilla pärjää.



THE SHORTWAVEBAND / SHORTWAVE




The Shortwaveband: The Shortwaveband (1975)

The Shortwaveband's Greatest Hats (1977)

Shortwave: Shortwave (1979)

Tähän bändiin kiinnitin huomioni The Korgis -diggailuni myötä. Löysin netistä informatiivisen Korgis-diskografiasivun johon on listattu bändin jäsenten muutkin tekemiset. Korgis-fanitukseni oli niin kova, että kiinnostuin noista muistakin levyistä. Sitten aloin alkajaisiksi haalia kokoon Stackridgen levyt, koska James Warren ja Andy Davis olivat mukana siinä yhtyeessä. Tuosta vain lähdin divarikierrokselle Stackridgeä metsästämään, edes kuuntelematta mistään mitään tuotantoa ensin.





Stackridge osoittautui onneksi oikein mieluisaksi yhtyeeksi, joten ajattelin, että olisivatko nuo muutkin bändit tutustumisen arvoisia. Korgisissa myös soittaneet Phil Harrison ja Stuart Gordon vaikuttivat aiemmin sellaisissa kokoonpanoissa kuin Shortwaveband, Slow Twitch Fibres ja Foreign Bodies, joten viimein päätin haalia nekin levyt itselleni. MusicStackin kautta hoituivat kotiin vuoden 1979 Shortwave-levy tammikuussa ja Greatest Hats helmikuussa 2009. Ensinmainittu maksoi 30 puntaa, jälkimmäinen 52,50 jenkkidollaria.

Siirsin syyskuussa 2009 Greatest Hats -LP:n koneelle ja tarjosin latauslinkkiä yhteen netin musiikkiblogiin, johon se postattiinkin. Blogi postauksineen on vielä tallella netissä. Kommentissani ilmoitin kaipaavani vielä vuoden 1975 esikois-LP:tä ja että olisin ikuisesti kiitollinen, jos jollakulla olisi se jaettavaksi.





Yritin hommata MusicStackista ensimmäisenkin levyn, mutta myyjä ilmoitti, että se on jo myyty. Minulla on vaikeuksia muistaa, mistä tuon vuoden 1975 levyn vihdoin sain. Sen tiedän, että yritin tilata sen Amazonista 3. huhtikuuta 2009 EliteDigital UK:sta, hintaan 39,95 puntaa. Sainkin vain ilmoituksen, ettei myyjä voinut postittaa LP:tä Suomeen. Ei rohkaissut yrittämään uudelleen LP-levyjen tilaamista Amazonista, niinpä keskityin CD:ihin, DVD:ihin, kirjoihin ja sarjiksiin.

Saattaa olla, että The Shortwaveband löytyi viimein Netsoundsmusicista, mutta asiaa on mahdoton tarkistaa kun ei tuota saittia ole enää olemassa. Joka tapauksessa, sain LP:n jostakin ilmeisesti 1. lokakuuta 2010, koska silloin annoin sille arvosanan RateYourMusicissa. Annoin siellä yksityisviestinä albumin mp3-muodossa nimimerkki Chuntaolle, joka postasi sen RareMP3-blogiinsa jaettavaksi.





Kolmannen LP:n arvostelin RateYourMusicissa seuraavasti:

Incredibly rare third album by British trad folkers Shortwaveband, who by this time had evolved into Shortwave and turned into playing light new wave pop. Phil Harrison and Stuart Gordon (apparently the only actual band members) wrote all ten songs, which range from quirky, slightly arty pop, to romantic and soothing ballads.

The opener "Streets" is moderately fun with its 10CCesque vocal harmonies, "Ominous Feeling" is fast, with violin breaks that recall Phil Harrison's and Stuart Gordon's folk period. "Iome" was released as a single, and it's really lovely. It just has one of those choruses that has any pop fanatic go "Mmmmm...". "My Lady" is another highlight, I love the chanting parts.

The other songs, unfortunately, are just OK. There's too much softness in these grooves and not enough fun or ideas. So, it's not a consistent album, but offers a few worthy moments which make me spin this regularly. I'm not suggesting you should try to hunt it down, the effort might be too much compared to what this LP ultimately offers you. My copy is a promo one with plain white labels and no musician credits anywhere, and another which I saw for sale at eBay was just the same, so how many sold copies do exist? I wonder...

Jep, vaikuttaa siltä, ettei vuoden 1979 levyä koskaan julkaistu virallisesti. Vain joitakin tyhjän valkoisilla etiketeillä varustettuja promokappaleita on olemassa, ja minulla on siis yksi niistä. Valitettavasti LP ei tosiaankaan ole hirveän hyvä. Yritin tarjota tekemääni vinyylisiirtoa RareMP3-blogia hoitaneelle Chuntaolle joka postasi myös rippaukseni Halfbreedin, Yaquin ja Doc Kirby & Co.:n levyistä sekä Shortavebandin 1975 levystä. Chuntao sanoi kuitenkin, ettei tuo vuoden 1979 levy ole tarpeeksi hyvä. RateYourMusicissa nimimerkki Universaltongue eli Robots For Ronnie -blogia isännöivä J.K. Richter kaipaili mp3:sia Shortwaven 1979 albumista, joten annoin ämppärit hänelle. SoulSeekissa koetin jakaa albumia myös, mutta ei sitä kukaan imuroinut. Niin, ja viisi kappaletta olen uploadannut YouTubeen:

Streets

Ominous Feeling

Westminster Bridge

Iome

My Lady

Koko albumin voi löytää kuunneltavaksi tästä:

https://drive.google.com/drive/folders/1VXP5usI6dHmYf1Rfq92Z__N5rxWrxnvU?usp=sharing


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cinema - Circus

Kuva
CINEMA Cinema (1984) Roope / Suurten lasten yö (1986) FinnArctic-esittely: "It's silly to do an introduction to an album / group you can't find any info on. Cinema was a duo which consisted of two unknowns, Risto "Rise" Horttanainen and Juhani Syrjälä. Their only album has a cover which would make you think this is cheesy mid-80's synth. Not exactly. There are synths here, but they're used in a rather conventional way and the music sticks to the basic pop/rock format. It's the lyrics that make you raise an eyebrow or two. The opening track "Kuuhullu" (Moon Mad) really seems to have been written during a fit of moon madness, as it makes absolutely no sense. The rest of the songs are more comprehensible, but Syrjälä avoids all clichés in his lyrics and displays an original way of expressing what he wants to say. "Lue Matti lue" tells about a noble schoolboy who struggles the best he can with his homework, wanting to...
Lue lisää

Thai Sticks - Eri Esittäjiä: Thank God It's Friday

Kuva
THAI STICKS Saalistaja / Ennustus (1984) Paha tyttö / Peluri (1985) Vuonna 1985 nauhoitin radion Nuorten Sävellahja 22001:stä kasetille Paha tyttö -biisin. Joulukuussa 2010 muistelin taas sitä biisiä melko neutraalein fiiliksin ja mietin, että jospa nyt hankkisin singlen kun se näyttää olevan Divari Kankaalla myynnissä. Tein tilauksen, odottamatta kuitenkaan liikoja. Single vastasi odotuksiani, ei nyt mitään ihmeellistä, mutta aivan kuunneltava. Lokakuussa 2016 huomasin Saalistajankin Black and Whitessa, ja otin mukaani. Se on kutakuinkin samaa tasoa. Thai Sticks ei ollut mikään huippulupaava rock-yhtye, mutta heillä oli rahkeita kahteen aivan kelpoon sinkkuun. Eri Esittäjiä: THANK GOD IT'S FRIDAY Various Artists: Thank God It's Friday (The Original Motion Picture Soundtrack) (1978) Onhan ollut Discogsissa vääntöä meikäläisellä tämän levyn oikeasta painoksesta. Yhdenkään version matriisimerkinnät eivät ole täsmänneet täysin, j...
Lue lisää

Sleepy Sleepers

Kuva
SLEEPY SLEEPERS Sinulle äiti (1975) Livet i bordell (1976) Takaisin Karjalaan (1977) Holiday in New York '59 (1978) The Mopott Show (1979) Metsäratio (1980) Levyraati (1981) In the Rio - 25th Anniversary Edition (1982) Chinese Nights (1983) Sakke & Mato: Tohtori Pöhön aerobix! (1984) Sliippareiden biisinnimille tuli naureskeltua jo 90-luvun alussa Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjaa kirjastossa tavatessa, ja silloin jo syttyi ajatus, että haluaisinpa kuulla nuo levyt. Jo 80-luvulla olin huomannut Hevi tappaa-, Järkee vai ei- ja Kesämopo-hitit, ja 90-luvun alkupuoliskolla nauhoitin radiosta ainakin Murhan, Haloo Warsowan ja Keskiyön aikaan (ja Kuka mitä hähin syksyllä 1994), ja ajattelin ettei tämä niin pahalta kuulosta. Päätin lopulta kokeilla Holiday in New York '59 -CD:llä, koska halusin kuulla Syö lanttuva -hitin. Tulikin valittua levy, jolla on muutama klassinen Sleepy Sleepers -biisi ja loput täytettä. Nauhoitin silti koko le...
Lue lisää